Sivut

torstai 5. tammikuuta 2023

Vuoden 2022 suosikkilevyni ja keikat


Tänä vuonna musiikkia tuli kuunneltua hajanaisesti eri levyiltä, joten oli melko hankala koostaa kymmentä parasta levyä. Lisäksi kuuntelin paljon uusia artistilöytöjä, joilta ei tullut levyä vuonna 2022.

Kuvituksena muutamia vuoden kohokohtia.


10. The Wombats: Fix yourself, not the world

Tätä levyä tuli kuunneltua alkuvuodesta, kun ilmestyi, mutta ei ollut kovin mieleenpainuva, sillä nyt on vaikea muistella koko levyä. Kohokohtana on herkkä ja melankolinen Method to the Madness, jossa on huikea kasvu ja kappale nousee loppua kohden energiseksi. Osin levy on melko tasapaksu ja kappaleet samankaltaisia.



9. Vesta: Uskon tulevaan

Kokonaisuutena levy ei itselleni ollut niin kovin mieleenpainuva. Ehkä odotukseni olivat turhan suuret suosikkilevyni Lohtulauseita jälkeen. Linja säilyy omaperäisenä ja yllätyksellisenä, kappaleet synnyttävät runsaasti mielleyhtymiä moniulotteisine lyriikoineen. Teatraalinen pianopainotteinen Periodi täynnä suuria tunteita ja hauskasti myös Ota varovasti -viittaus. Ilmastonmuutosaiheinen Kaikki muuttuu on riipaiseva. Aihetta käsittelee yksityiskohtaisemmin myös Uskon tulevaan, jossa on kuitenkin toiveikkuutta karuista oloista ja näkymistä huolimatta. Juttele mulle on suoraviivainen, tarttuva ja menevä kauniilla sanoituksilla.

8. Pohjonen alanko: Sound of northern lowland

Levyllinen hypnoottisia hokemia, ritualistisen kuuloista kurkkulaulua ja äkkiväärää tanssittavaa rytmiä. Sanaton ihmisäänen käyttö tuottaa värikkäitä sävyjä yhdistettynä elektronisiin tunnelmiin. Baashaa nousee albumin mieleenpainuvimmaksi kappaleeksi. Tuomas Norvion villin ja levottoman äänimaailman kruunaa Ismo Alangon siansaksan laulaminen, johon Kimmo Pohjonenkin vuoroin yhtyy. Alkukantaisen örinän sävyttämä kertosäe tempaisee mukaansa. Roku dancessa laulettu ”outoa on” kiteyttää koko levyn. Monitunnelmainen albumi on ilahduttavan omintakeinen, mutta varmasti jakaa mielipiteitä.



7. Luukas Oja: Lähdinkö liian varhain

Luukas Oja jatkaa rehellisen ja suorasanaisen rockin tiellään kuin moderni PMMP konsanaan. Hienosti riimiteltyä lyriikkaa yhteiskunnallisella sanomalla ja yksilön ihmissuhteiden tasolla rivakoiden menevien sävellysten kera, on punk-henkisyyttä menevän rockin ohessa. Tarttuvasävelmäisessä Supersankarissa lauletaan naiseuden voimasta ja kantaaottavasti naisen asemasta ja vähättelystä. Haaveminä on samaistuttavasti suorittamisesta, sekä sisäisistä ja ulkoa tulevista haaveista, kuinka haaveilee ja ajattelee tekevänsä jotain, mutta ei kuitenkaan ole motivaatiota tai aikaa toteuttaa. Lähdinkö liian varhain on kaunis ja herkkä balladi suhteen menettämisestä.





6. Muse: Will of the people

Tuttua ja turvallista Musea, eikä sinällään yllätyksiä tai erikoista. Levy on tasalaatuinen, mutta ei kovin mieleenpainuva kokonaisuudessaan, vaikka muutamia yksittäisiä hyviä kappaleita onkin. Ei samanlainen teemalevy kuin aiemmat, kappaleissa on jotenkin sekalaista sanottavaa ja poukkoilee tyylillisestikin. Kasarisävyjä Euphoriassa, joka tuntuu kierrättävän aiempia ideoita ja melodioita, pianoballadi Ghosts (How can I move on) sekä toisessa päässä irrottelevaa loppukevennystä esim. kappaleessa We are fucking fucked.
Kill or be killed -kappaleessa ollaan hauskasti menneiden vuosien Musen (erit. Origin of Symmetry -levyn tyylisissä) tunnelmissa vauhdin, kiinnostavien sävelkulkujen ja särökitaroiden äärellä.


5. Florence + the Machine: Dance fever

Kauniita arvoituksellisia lyriikoita ja upeaa laulua. Paljon huolella sanoitettua ja sävellettyä materiaalia. Monipuolinen levyllinen ilmavaa tunnelmaa, sadunomaisuutta ja leikittelyä. Erityisen kiinnostava aihe on Choreomaniassa, kun kerrotaan 1300-1600-luvuilla ilmenneestä tanssimaniasta. Kaunis King pohtii identiteettiä naisena, kuinka nainenkin voi olla kuningas, eikä vain naisen titteleitä. Popimpaa puolta edustaa tarttuva ja menevä My love. Free on hengästyttävä ja vapautta huokuva kappale hauskoilla sävelkuluilla.


4. Nevala: Wastelands, Nevala

Tuoreen kotimaisen Nevala-yhtyeen debyyttialbumi tarjoilee kiireetöntä ja rentoa folkhenkistä rockia. Nelihenkisellä yhtyeellä on omaperäinen, kansainvälisen kuuloinen soundi. Konseptilevyllä on toimiva draaman kaari, kun John ja Mary lähtevät tien päälle etsimään onnea ja vapautta. Road rock -levyn näkee mielessään road movien musiikkina. Kappaleissa on haikeita tunnelmia rakkaudesta ja tummiakin sävyjä. Päähän jää soimaan erityisen kaunis Lover in the Dark. Toinen kohokohta harkitusta ja tasaisen laadukkaasta kokonaisuudesta on tarttuvarytminen John & Mary



3. Ghost: Impera

Tarttuvia melodioita ja erottuvia kappaleita laidasta laitaan, herkkyydestä voimakkaaseen energisyyteen. Kierrättää ovelasti perinteisiä metallikikkoja, erityisesti on paljon 80-luvun tukkahevin sävyjä kitaratilutteluineen, mutta samalla on raikkaita ja moderneja käänteitä. Levy on täynnä kovia, tarttuvia sävellyksiä. Kaisarionissa erityisen hauskaa kitarointia. Balladipuolta edustaa kaunis Darkness at the heart of my love ja uhkaavaa laahaavuutta Call me little sunshine. Watcher in the sky on levyn tarttuvin ja menevin omaan makuuni, tymäkkää kitarointia.


2. Antti Autio: Kaikki talot huojuu

Antti Aution kolmas albumi on suomalainen lyriikan voittokulkua. Pop-, rock- ja folksävyinen levy on tunnelmallinen ja sävellyksiltään pehmeä. Sanoitukset ovat riipaisevan kauniita, rakastavaiset löytävät toisensa tuhansienkin öitten läpi. Kohokohtina ovat vimmainen ja mantramainen Kaikki hyvin, joka käy läpi koko elämänkirjon, sekä Kaunein sana maailmassa, jossa vielä muistisairaana muistaa menetetyn rakkaansa nimen. Nostona vielä levyn ulkopuolelta tuore Jouluflippaus, jossa on mukana Litku Klemetti. Kyseessä on tarttuva ja menevä joululaulu. Siinä tarkastellaan joulun realiteetteja, kun perhejoulu ei ole kaikille rauhaa ja onnea.


1. Carpenter Brut: Leather terror

Synthwaven kuoppaan jokunen vuosi sitten humahdettuani tätä levyä odotin innolla ja hyväksi osoittautui. Leather terroria tuli kokonaisuudessaan kuunneltua eniten tänä vuonna. Levy on täynnä vauhtia ja vaarallisia tilanteita, dramatiikkaa, armotonta tamppausta ja elokuvallisuutta. Sopivassa suhteessa instrumentaalia elektrotykitystä ja lyriikkaa. The Widow Maker on tarttuva ja iskevä paketti kaikessa synkässä uhkaavuudessaan. Kappaleella on myös upea musiikkivideo, kuin lyhytelokuva. Rauhallisempaa puolta edustaa tunnelmallisen haikea Good night, goodbye, jossa laulamassa vierailee Ulver, sekä kaikuisa Stabat mater. Tanssittavampaa discosävyistä puolta on hauskan kasarihenkinen Lipstick masquerade.


Vuoden keikat

Moni kiinnostava keikka meni vuodelta 2022 sivu suun, kun vapaa-ajalla ei vain jaksa lähteä kaikkialle tai menee muuta päällekkäin. Erityisesti Florence+the Machinen Flown keikan missaaminen ja Arpan ja Antti Aution Kerubin keikan välistä jääminen harmittavat. Jospa nekin joskus vielä näen.



Keikat, joilla kävin vuoden aikana

1. Hassisen kone (Kerubissa, arvio
2. Loimolan voima (Kihaus Folkissa) 
3. Pekko Käppi & K.H.H.L. (Kihaus Folkissa)
4. Chisu (Ilosaarirockissa, arvio
5. Moon shot (Ilosaarirockissa) 
6. Battle beast (Ilosaarirockissa) 
7. Huora (Ilosaarirockissa) 
8. Haloo Helsinki (Ilosaarirockissa) 
9. Ulver (Ilosaarirockissa)
10. Alan Walker (Ilosaarirockissa, arvio)
11. Luukas Oja (Ilosaarirockissa)
12. Blind Channel (Ilosaarirockissa)
13. Vesta (Ilosaarirockissa)
14. Tehosekoitin (Ilosaarirockissa)
15. Tones and I (Ilosaarirockissa)
16. Lasten hautausmaa (Ilosaarirockissa)
17. Nightwish (Ilosaarirockissa, arvio)
18. Arskan torvirieha (ympäri Joensuun keskustaa, reppari)
19. Neljä ruusua (Ilosaaressa, reppari, livelähetyksen juontaminen ja bändin haastattelu videolle) 
20. SIERRA (Helsingissä kulttuuritalolla)
21. Carpenter Brut (Helsingissä kulttuuritalolla)
22. Lyyti (Kerubissa, arvio)
23. Litku Klemetti (Kerubissa, arvio)
Lisäksi saattaa olla jotain osittain kuultuja tai sattumalta paikalle satuttuja ilmaiskeikkoja. 

Vuoden parhaat keikkakokemukset
1. Ulver
2. Hassisen kone
3. Carpenter Brut
4. Pekko Käppi & K.H.H.L.
5. Lyyti

maanantai 2. tammikuuta 2023

Vuonna 2022 lukemani kirjat ja näkemäni näytelmät

Tällekin vuodelle asetin tavoitteeksi lukea edes kirjan per kuukausi. Lopputulos oli 22, joista vain muutama vapaa-ajalla huvikseen luettua. Kaikki muut liittyivät tavalla tai toisella töihin. Listasin kirjat Goodreads-sovellukseen, mutta ei tullut sen kummemmin kirjoitettua arvioita, joten tässä kirjat vain listattuna.

Lopussa on listaus tänä vuonna näkemistäni näytelmistä. Näytelmävuosi oli oikein runsas ja antoisa parin hiljaisemman vuoden jälkeen.


Kirjat listattuna lukemisjärjestyksessä

1. Tove Jansson: Muumipeikko ja pyrstötähti (huvikseen)

2. Ray Bradbury: Fahrenheit 451 (teatteriarvion tekemistä varten)

3. Sami Tissari: Krysa (haastattelun tekemistä varten)

4. Katri Kauppinen: Laakson linnut, aavan laulut (haastattelun tekemistä varten)

5. Kikka Seppä: Ei mitään pikku naisia (huvikseen)

6. Leena Leskinen: Tunnit Elviksen kanssa (haastattelun tekemistä varten)

7. Tapani Kinnunen: Aina nälkä (haastattelun tekemistä varten)

8. Rosa Liksom: Väylä (huvikseen)

9. Mika Kempas, Vesku Lanki: Musta Kotka (haastattelun tekemistä varten)

10. Sami Makkonen: Hevosjumala (huvikseen)

11. John Steinbeck: Hiiriä ja ihmisiä (luin huvikseen vapaa-ajalla nähdyn näytelmän jälkeen)


12. Jyri Martiskainen: Roopesta Crescendoon: Kuvanveistäjäpari Taisto Martiskainen ja Maija Nuotio (haastattelun tekemistä varten)

13. Camilla Nissinen: Meitä vastaan rikkoneet (haastattelun tekemistä varten)

14. Matti Rönkä: Automiesten kylä (haastattelun tekemistä varten)

15. Joonas Tolvanen: Turvapaikanhakija (haastattelun tekemistä varten)

16. Pilvi Hämäläinen: Cinderella (kirja-arvion tekemistä varten)

17. Salla Nazarenko: Miehen tuoksu (haastattelun tekemistä varten)

18. Ida Grönlund, Anna Rimpelä: Liian nätti lavalle: mitä kaikkea opimmekaan stand upin maailmassa (haastattelun tekemistä varten)

19. Anne-Mari Lemmetyinen: Toiveinen ja huokausten talot (Pohjois-Karjalan vuoden kulttuuriteko -raadissa toimimisen vuoksi)

20. Veera Milja: Supersalanen tyttöpäiväkirja (haastattelun tekemistä varten)

21. Lauri Lattu: Susiraja (huvikseen)

22. Salla Simukka: Tästä kaikki alkaa (huvikseen)


Vuoden suosikkikirjani

Meitä vastaan rikkoneet
Susiraja
Toiveiden ja huokausten talot



Ei ihan tullut bingoa, kun luin niin hajanaisesti. 
Ihmeen moni kirja kuitenkin sopi ruudukolle, vaikka en valikoinut luettavaa kategorioiden mukaisesti.


Vuonna 2022 näkemäni näytelmät näkemisjärjestyksessä

1. Fahrenheit 451 (Joensuun kaupunginteatteri, arviota varten) 
2. Woyzeck (Sirkus Supiainen, arviota varten) 
3. Hiiriä ja ihmisiä (Kuopion kaupunginteatteri, huvikseen) 
4. Pikku vampyyri (Joensuun kaupunginteatteri, arviota varten) 
5. Perhosentappaj(i)a (Joensuun ylioppilasteatteri, arviota varten) 
6. Meidän luokka (Roukalahden kesäteatteri, arviota varten) 
7. Kalevalax (Teatteri Traktori, arviota varten)
8. Isojako (Utran uusi kesäteatteri, arviota varten) 
9. Hulabaloo (Kontiolahden kanavateatteri, arviota varten) 
10. Meidän herramme muurahaisia (Maarianvaaran kesäteatteri, arviota varten)
11. My Fair Lady (Joensuun kaupunginteatteri, huvikseen)
12. Edith! -Musiikkinäytelmä Piafista (Louhiteatteri, arviota varten)
13. Maalarikissat (Kansanteatteri Pokka ja Teatteri IlmiÖ, haastattelua varten)
14. Vanja-eno (Riäkkyteatteri, arviota varten)
15. 39 askelta (Joensuun kaupunginteatteri, arviota varten)
16. Lempi (Joensuun kaupunginteatteri, arviota varten)
17. Ihmisen ikävä toisen luo (Lieksan teatteri, arviota varten)