Sivut

perjantai 5. kesäkuuta 2015

Yhteenveto pääsykokeista


Postauksen taustabiisiksi James Blaken Retrograde.


Ihastuin tähän The Leftovers-sarjassa, johon biisi sopii kuin nenä päähän. Kyseisestä aivan ihanasta sarjasta on luvassa postausta myöhemmin.


Koitin ennen pääsykokeitani googletella tietoa siitä, millaisia ne tulisivat olemaan. Osasta kohteista löytyi vanhoja valintakoekysymyksiä yliopiston sivuilta, mutta tietoa näiden humanististen aineiden pääsykokeista kuitenkin löytyi melko vähän. Teenkin siis tällaisen postauksen käymistäni pääsykokeista tulevien pääsykoekokelaiden avuksi :)

Jyväskylän yliopisto, kirjallisuus


Tämä oli ensimmäinen pääsykokeeni ikinä ja teinkin siitä jo postauksen aiemmin. Pääsykoekirjana oli tuo pinon vihreä kirja Johdatus kirjallisuusanalyysiin (toim. Aino Mäkikalli ja Liisa Steinby) Se löytikin onneksi kirjastosta nopeasti. Loppujen lopuksi sen lukemisesta ei ollut minulle kokeessa hyötyä, koska tehtävä oli sellainen jossa vain ihan perus lukioäikän pohjaltakin olisi pärjännyt. Alla näkyy pääsykokeen ainoa tehtävä, jonka tekoon aikaa oli varattuna kolme tuntia. Proosatekstin analyysin vastauksen maksimipituus oli yksi konsepti eli neljä sivua. Hakemuksia alalle tuli 142 ja paikkoja on 15 opiskelijalle, eli sisäänpääsyprosentti on 11%. Se kuitenkin hieman nousi, sillä arvioni mukaan kokeeseen oli tullut alle 100 hakijoista.


Jos kirjallisuus opiskelualana kiinnostaa, täältä voit lukea siitä
Täällä yksityiskohtaisempaa käytännön tietoa
Täällä vanhoja pääsykoekysymyksiä

Jyväskylän yliopisto, taidehistoria ja taidekasvatus



Taidehistorian/taidekasvatuksen kokeeseen ei ollut ennakkomateriaalia, joten mitään en myöskään lukenut tätä varten, mikä oli aika kuumottavaa. Tehtävät oli kuitenkin aika perus kuva-analyysia ja pohjatekstin hyväksi käyttöä. Kokeessa oli vastattava kahteen tehtävään.

Vastausten maksimipituus oli yksi konsepti eli neljä sivua. Aikaa vastaamiseen oli kolme tuntia, mikä ainakin minulle riitti juuri sopivasti. Ensimmäisessä piti pohtia, miksi oheinen Hugo Simbergin maalaus Haavoittunut enkeli on arvostettu teos. Tekstissä tuli eritellä teoksen muotoa, sisältöä ja siihen liitettyjä merrkityksiä. Tämä sujui itseltäni mielestäni ihan hyvin, mutta kokeen toinen osio olikin hankalampi.

 Kokeen toisena osana oli:

"Liitteenä oleva tekstikatkelma teoksesta Arkkitehtuurin ABC käsittelee rakennustaidetta sanoin ja kuvin. Kirjoita sen pohjalta teksti, jossa esittelet arkkitehtuurin ja rakennetun ympäristön eirtyisiä piirteitä taiteen kentässä. Pohdi sen jälkeen sitä, mitä tutkimusnäkökulmia rakennetussa ympäristössä voisi nostaa esiin ja miten rakennustaiteen erityisluonnetta voisi avata eri käyttäjä- ja kokijaryhmille."

Tämän näköinen neljäsivuinen teksti oli pohjamateriaalina.

Tämä osio minulla meni varmasti melko huonosti, sillä minulla ei ollut kokemusta tuon laisista tehtävistä ja vastauksestani tuli varmaan aika sekava, sillä pohjatekstinä ollut tekstikatkelma sai minut aika sekaisin xD

Tätäkin alaa opiskelemaan otetaan 15. Hakemuksia alalle tuli 175, mutta 9% sisäänpääsyprosentti nousi, sillä pääsykokeessa oli arvioni mukaan noin sata hakeneista.

Täällä vanhoja valintakoekysymyksiä
Täällä, täällä ja täälläkin tietoa alasta

Itä-Suomen yliopisto, kulttuurintutkimus, Joensuu

Tämä oli ainoa koe jossa kävin muualla kuin Jyväskylässä. Kulttuurintutkimus kuitenkin oli minulla ensimmäisellä hakusijalla, sillä tämä vaikuttaa kaikista neljästä kiinnostavimmalta ja laajimman pohjan antavalta. Valintakokeen ennakkomateriaalia oli enemmän kuin muihin, mutta en kyllä kokenut että niistä oli juurikaan hyötyä, sillä olisin osannut vastata niihin muutenkin.
Tehtäviä oli neljä, kaikki eri aihealueista, ja oli valittava kaksi joihin vastasi.
Toisin kuin edellisistä, kokeesta ei saanut ottaa materiaalia mukaansa.


Yön ja päivän kartta-novellianalyysikirja oli haastavinta saada käsiini, sillä se on niin vanha julkaisu, mutta Siilinjärven kirjastosta se viimein löytyi. Oli ehkä mielenkiintoisin lukemistani pääsykoekirjoista. Perinnetekstien analyysin pohjaksi olleet kirjat löytyivät kirjastosta myöskin ja kopioin niistä mainitut sivut. Kansanperinne-juttuja en kuitenkaan lukenut kuin vähän alkua, sillä päätin että en vastaa sitä koskevaan kysymykseen. Kuva-aineiston analyysia varten olleen kirjan tilasin omaksi, sillä sitä ei löytynyt kirjastosta. 


Mediakuva-analyysin tehtävässä oli yllä oleva kuva, tekstinä tosin oli I am not what I appear to be. Tehtävänä oli analysoida, millaista naiskuvaa mainos välittää, miten se pyrkii mainostamaan ja millaiseen kulttuuriseen ja yhteiskunnalliseen todellisuutteen kuva sijoittuu. Vastasin tähän, ja ennakkoon lukemastani pääsykoeaineistosta saattoi olla hytöyä hieman.

Toinen tehtävä, johon vastasin oli populaarimusiikin analyysi. Tämä oli muodoltaan hieman yllättävä tehtävä, sillä koetilanteessa soitettiin analysoitava kappale jopa kolmeen kertaan. Oli kirjoitettava kuulonvarainen analyysi tästä alla olevasta melko erikoisesta, afrikkalais- ja intialaissoundisesta kappaleesta.


 Oli analysoitava mm rytmiä, sointeja, soittimia, sanoituksen ja äänimaailman suhdetta ym. Kyllä tästä suhteellisen hyvin sai asiaa irti, mutta en tiedä tuliko vastuksestani vähän sekava tms. Joka tapauksessa mielestäni paremmin meni tuo mediakuva-analyysi. Ehkä tärkeä maininta joka jäi minulta puuttumaan, olisi ollut että bhangra on  "sekä Punjabin alueella syntynyttä maanviljelijöiden leikkimielistä sadonkorjuutanssia että siitä edelleen kehitettyä populaarimusiikin tyyliä, jonka Punjabi-siirtolaiset kehittivät Englannissa 1970-luvulla. Nykyään bhangra on huippusuosittua maailmanmusiikkia, jossa monenlaiset instrumentit ja vaikutteet eri musiikkityyleistä, kuten diskostareggaesta ja housesta, fuusioituvat värikkääksi keitokseksi."
Tämä minulle selvisi vasta jälkeenpäin googlettamalla Wikipediasta :/



Kahdesta karsimastani tehtävästä kansanperinne-tehtävää en edes lukenut kunnolla, mutta siinä oli muistaakseni neljä kansanperinnetekstipätkää, joita tuli analysoida tms. Toinen oli novellianalyysitehtävä, jonka ensin mietin tekeväni, sillä novellianalyysit ovat olleet vahvuusaluettani. Siinä oli jokin novelli, jonka nimeä en nyt muista, mutta siitä tuli pohtia motiiveja ja niiden yhteyttä tekstin sisältöön. Nyt jälkikäteen vähän mietityttää ja kaduttaa olisiko sittenkin pitänyt syventyä tähän tuon musiikkikappaleen sijaan. Novelli käsitteli pariskunnan kuihtuvaa avioliittoa ja löysin sieltä motiiveiksi esimerkiksi kylmyyden, salailun, talven ym että ehkä tähän tehtävään tarttumalla olisin menestynyt paremmin.

Kultuurintutkimukseen on 25 opiskelupaikkaa ja hakijoita on 136, joten viisi hakijaa per paikka. Arvioin kuitenkin, etteivät tähänkään pääsykokeeseen ihan kaikki hakijat saapuneet.

Täältä voit lukea kulttuurintutkimuksesta opiskelualana.

Jyväskylän yliopisto, journalistiikka

Journalistiikan pääsykokeeseen lähetettiin sähköpostitse kutsu, mikäli oli saanut tarpeeksi ylioppilaskirjoituksista laskettavia taustapisteitä. Kutsu lähetettiin 191 hakijalle ja taustapistemääräraja oli 60/84 pistettä. En kyllä usko että paikalla olivat kaikki kutsun saaneet, sillä ei väkimäärä siellä näyttänyt noin paljolta. Journalistiikkaan otetaan 16 opiskelijaa.

Täältä ja täältä voit lukea journalistiikan oppiaineesta.

Valintakoe koostui kirjallisesta osiosta ja vartin pituisesta ryhmäkeskustelusta. Hakijat kutsuttiin kirjalliseen kokeeseen aakkosjärjestyksessä. Pääsykoekirjana oli Seppänen&Väliverrronen: Mediayhteistkunta, josta kirjalliseessa kokeessa oli neljä kysymystä. Kysymyksiin tuli vastata max 40 sanalla ja kysymyksinä oli esim jotain tämän suuntaista "Mitä ongelmia ja hyötyjä kehystämisestä voi olla?" "Miten yhteiskunta voi saadellä tiedostusvälineitä?" "Mitä ongelmia voi muodostua toimittajan ja haastattelijan välille?" Neljättä kysymystä en muista. Nuo oli melko pikkukysymyksiä kirjasta, joten se olisi kannattanut lukea tarkemmin, sillä vastasin noihin vain yleistietoni perusteella, sillä en tarkkaan muistanut mitä kirjassa sanottiin aiheista. Kirjassa tosiaan oli noin 200 sivua.


Kirjallisen kokeen toisessa osiossa oli liitteenä Tekniikka&talous-lehden lentoliikennettä käsittelevä supergraafi. Siitä tuli saada inspiraatio omaan juttuideaan jonkin maakuntalehden sunnuntaisivulle tms. Kolmiosaisessa tehtävässä tuli kertoa esim mihin lehteen jutun tekee, mihin näkökulmiin keskittyy, miksi aihe on yhteiskunnallisesti merkittävä, mitä lähteitä aikoo käyttää ja miksi ne ovat oleellisia. Toisena osiona oli ideoita juttuidean kuvitusta, joko piirtäen luonnostella ja kuvailla sanallisesti tai vain sanallisesti. Kolmas osio oli keksiä jutulle otsikko, kirjoittaa lyhyt ingressi ja jutun ensimmäinen käsittelykappale. Jälkikäteen nousi mieleen paniikkiajatus että muistinko edes kirjoittaa vielä arpomani otsikon luonnospaperilta viralliseen vastaukseen :/


Ryhmäkeskusteluissa hakijat oli jaettu aakkosjärjestyksessä viiden hengen ryhmiin. Meidän piti ennen keskustelua tehdä nimikyltit itsellemme, että meidät tunnistettaisiin sillä keskustelu videokuvattiin. Lisäksi valvomassa oli kaksi henkilöä. Keskustelussa saimme eteemme aluksi pohjustukseksi paperin jossa oli lyhyt Nepalin maanjäristyksestä kertova teksti ja tehtävänanto. Tehtävänä oli pohtia väitteen "kansainvälinen kehitysapu keskittyy liiaksi akuutteihin kriisitilanteisiin" paikkaansa pitävyyttä ja paikkansa pitämättömyyttä. En kyllä tiedä miten hyvin keskustelu meni omalta osaltani, sillä muut neljä tyttöä olivat sen verran puheliaita että oli vaikea saada suunvuoroa ja lisäksi minulla meinasi lähteä ääni xD 

Mutta ryhmäkeskusteluihin voin vinkiksi sanoa sen verran että 
-näytä kiinnostuneelta
-hymyile, nyökyttele
-näytä kuuntelevasi muita, esim jatka samasta asiasta mistä edellinen sanoi
-jos aloitatte puhumaan samaan aikaan, anna vuoro ensin toiselle, mutta jos toinen ehtii antaa sen sinulle, sano asiasi ja kysy sitten mitä sanottavaa toisella oli
-jokainen kyllä sanoo jotain vuorollaan
-rohkaise hiljaisempia puhumaan esim kysy mitä mieltä hän on aiheesta

Tulipas tästä pitkä sepustus :D



Hain myös Yhteisöviestinnän oppiaineeseen. Kuten journalistiikkaankin, tähänkin kutsut lähetettiin 122 hakijalle kirjoituksista määräytyneiden taustapisteiden perusteella. Taustapistemääräraja oli 57/84 pistettä. Sain sinnekin valintakokeeseen kutsun.Valintakoe olisi koostunut suullisesti esitettävästä ennakkotehtävästä sekä haastatteluista, joista osa tulisi olemaan englanniksi. En kuitenkaan ilmottautunut kokeeseen, koska nuo neljä valintakoetta riittää minulle.
Lisäksi tuo ennakkotehtävä oli ihan outo minulle :D

Täältä voit lukea alasta.


Nyt vain jännitellään ja odotellaan heinäkuun alkua :/


Ei kommentteja:

Lähetä kommentti