Tanskalainen tyttö- naisen katse

Lähde

Tanskalainen tyttö on Tom Tom ohjaama elämäkerrallinen draamaelokuva vuodelta 2015. 1920-luvun Eurooppaan sijouttuva elokuva kertoo kuvataitelijapari Einar (Eddie Redmayne) ja Gerda Wegeneristä (Alicia Vikander). Eräänä päivänä Gerdan pyytäessä miestään tuuraamaan maalauksensa naismallia Einar vetää päälleen sukkahousut ja korkokengät nauttien olostaan itseäänkin hämmentäen. Gerda alkaa käyttää miestään naismallina ja sukupuolileikki viehättää aluksi molempia. Vähitellen Einar tunnustaa itselleen ja vaimolleen haluavansa olla kokonaan nainen. Einar alkaa toteuttaa naisidentiteettiään Lili Elbenä ja vähitellen koko Einar-identiteetti katoaa. 


Tanskalainen tyttö on pohjimmiltaan kuvaus ihmissuhten monimutkaisuudesta; Gerda menettää miehensä vähitellen, ei perinteiseen tapaan toiselle ihmiselle vaan toiseen ihmiseen. Gerdan repliikissä tiivistyy elokuvan oleellinen teema, katse: ”Naisen katse tuntuu miehestä tukalalta. Naiset ovat tottuneet katseisiin, mutta kun mies alistuu naisen katseelle, hän on levoton.” Katse onkin oleellinen teema elokuvassa. Einarin ihaileva katse naisia ja naiseutta kohtaan, Gerdan katse mieheensä, molempien paljon puhuvat katseet sekä Lilin miehiltä keräämät katseet. Molemmat pääosien näyttelijät onnistuvatkin välittämään tunteita silmiensä kautta, erityisesti Alicia Vikander paljon puhuvilla surusilmillään.Vikanderin välittämä tuska on lähes aitoa pysyessään naiseksi muuttuvan miehensä rinnalla ja tukena vaikka suhde alkaa muistuttaa ystävyyttä.

Lähde The New York Times

Eddie Redmayne tulkitsee Einarin roolia hienovaraisesti ja vähäeleisesti. Ihanan hymyileväinen, viattoman oloinen Eddie Redmayne on mielestäni osuva valinta Lilin/Einarin rooliin. Hänen rooliinsa luomat maneerinsa alkavat kuitenkin elokuvan edetessä kulua ja puuduttaa niin herttaisia kuin ne alkupuolella ovatkin. Lilinä ovat vahvoina naismaiset maneerit välillä jopa koomisiin käsien ja nilkkojen asetteluihin asti ja naiseuden opettelu ylipäänsä vaikuttaa kummalliselta, sillä hän muokkaa ulkomuotoaan vain vastaamaan odotuksia naiseudesta. Transsukupuolisuus ylipäänsä esitetään ulkonäöllä.

On outoa että kuvataan kuin Einarin identiteetin muutos tapahtuisi yhtäkkiä Gerdan takia tämän pyydettyä naismallin tuuraajaksi. Tälle tapaukselle annetaan liikaakin painoarvoa, kuten myös koko muodonmuutos-teemalle. Elokuva käsittelee pintaa eikä väärässä kehossa olevan ihmisen pään sisälle päästä, sillä sitä kuvataan pääosin parisuhteen ja Gerdan näkökulmasta. Gerda tarjoaa katsojalle väylän sisään Lilin kokemukseen ja tämä kerronnallinen keino pehmentää aiheen suuren yleisön elokuvaksi. 

Lähde Iris Prize

Elokuva on kaunis jo alun musiikista ja maisemista lähtien. Kaunis satamakaupungin idylli, kaunis lavastus, aikakauden vaatteet ja kampaukset sekä sisustukset. Kohtausten siirtyminä on upeita maisemakuvia. Elokuva on täynnä mielenkiintoisia kuvakulmia, kuten luonnostelun kuvaaminen maalauspohjan toiselta puolen, sen läpi. Tanskalainen tyttö on siis visuaalisuudeltaan todella kaunis ja tyylikäs. Myös elokuvan musiikkimaailma on kaunis, liikuttava ja tunnelmallinen. Elokuvan loppukin on kaunis ja liikuttava hienoisesta kliseisyydestään huolimatta. Gerda päästää huivin menemään taivaan tuuliin, aivan kuten Lilin joka on nyt vapaa ja oma itsensä. Kaikessa kliseisyydessään, mahdollisista epäkohdistaan ja pintapuolisuudestaan huolimatta Tanskalainen tyttö on todella kaunis ja liikuttava elokuva.

Einar Wegener oli siis ensimmäinen sukupuolenkorjausleikkaukseen ryhtynyt ihminen ja elokuva perustuu hänen elämäänsä. Olisi mielenkiintoista lukea myös David Ebershoffin kirjoittama kirja, johon elokuva perustuu ja nähdä kuinka paljon elokuvassa loppujen lopuksi on otettu vapauksia. Katsoin Tanskalaisen tytön jo aikaa sitten syksyllä Sukupuoli ja seksuaalisuus media- ja populaarikulttuurissa- kurssia varten. Tämä arvostelu jäi opiskelutekstin syrjään vain luonnokseksi roikkumaan tänne, mutta sainpa kasattua valmiiksi sittenkin. 

Lähde The New York Times