Jäi vähän myöhäiseksi tämä joulusta postaaminen, mutta laitanpa joulun tunnelmat kuvin tänne niin on kiva itse joskus jälkikäteen muistella blogista joulua.
Tänä jouluna kun oltiin suvun kanssa koko joulu meillä kotona, eikä Takalassa kuten aiemmin, meillä oli kaksi kuusta, kuusi sekä ylä- että alakerrassa. Olihan joulu vain kotona ollessa hieman erilainen tunnelmaltaankin.
Taavetti ja myös Vili tykkäsivät olla ennen aattoa ja koristeita kuusen alla loikoilemassa.
Joulu on mennyt ja siitäkin on kuulumiset tänne vielä päivittelemättä mutta tulinpa nyt ilmoittelemaan tänä syksynä valmistelemastani projektista jonka käytännön osio strattaa heti uuden vuoden myötä.
Opiskeluihini kuuluvalla projektityön kurssilla keksin projektikseni taidenäyttelyn järjestämisen. Opintopistemäärä vaatii kolmen näyttelyn laajuista työtä, joten kevät on näyttelyiden täyteistä aikaa. Ensimmäinen näyttelyistä alkaa heti tulevana maanantaina.
Tässä esittelyä näyttelystä:
"Joonas opiskelee valokuvausta Ingmanedu Kulttuurialan ammattiopistossa. Mediakulttuurin ja viestinnän opiskelija Miia on puolestaan piirtänyt koko ikänsä. Sisaruksina päätimme yhdistää taitomme ja kokeilla yhteisten teosten toteuttamista. Taiteen lisäksi luonto on meidän molempien sydäntä lähellä, joten haluamme sen olevan läsnä teoksissamme.
Luonnon ulottuvuudet on valokuvia ja piirroksia sekä luonnonmateriaaleja, kuten kuivattuja kukkia, yhdistävä taidenäyttely. Mielenkiintomme kohteena on yhdistää teoksissamme valokuvaan vangittu luonnon kauneus ja kuvan tunnelmaa tukeva piirretty hahmo, johon on liitettynä kuivattuja kasvin osia. Piirros luo valokuvaan ulottuvuutta sen ollessa valokuvasta irrallisena, omiin kehyksiin valokuvan oheen asetettuna. Tällöin molempia voi tarkastella yhdessä ja erikseen. Näyttelyn teosten tekniikkana ovat valokuva, lyijykynäpiirros ja kuivatut kasvien osat. Teoksia näyttelyssä on yhteensä kymmenen, joista puolet ovat metsä- ja järvimaisemaa ja puolet erilaisia kuvia taivaasta."
Näyttelyssä on siis esillä veljeni valokuvia ja omia piirroksiani. Sain yhteistyökumppanikseni näyttelyyn Kehysliike Sallisen Kuopiosta, joka tarjoaa kehykset valokuville näyttelyihin.
Näyttely on nähtävissä Nilsiän kirjastossa 2.-31.1.2017 ja myöhemmin keväällä myös Joensuussa ja mahdollisesti Kuopiossa. Päivitän infoa vielä myöhemmin ja julkaisen varmasti kuvia näyttelyyn liittyen.
Ihana Florence and The Machinen Wish That You Were Here. Kyseessä on elokuvamusiikkia Tim Burtonin leffasta Neiti Peregrinen koti eriskummallisille lapsille, jonka näkemistä odotan innolla. Kirja oli ihan huippu kun joskus vuosia sitten luin sen.
Viime kuussa postauksia ilmestyi blogiini surkeat kaksi, mistä voikin päätellä että elämässä on aika kiirettä pitänyt ja tekemistä riittänyt eikä aikaa blogin ajattelemisellekaan riittänyt. Suoraan kesätöiden päättyessä elokuun lopussa, alkoivat vertaistuutorin hommat ja sitten suoraan opiskelut. Koko syyskuu meni yhdessä hujauksessa ja nyt onkin yhtäkkiä lokakuu jo!
Kassatädin roolista suoraan tuutorin rooliin.
Ensimmäinen viikko uusien opiskelijoiden opastajana oli tiivis ja uuvuttava, sillä akkujen lataamiselle ei jäänyt aikaa työn täyteisen kesän jälkeen. Kyllä tuutorointi on ollut hauskaakin, esimerkiksi kaupunkisuunnistus ja kaikki järkkäämämme tapahtumat, haalareissa heiluminen, sosialisoituminen ja omasta fuksivuodesta muistuttavat asiat (mikä ei olekaan ainoastaan positiivinen asia) Muut kolme tuutoria ovat todella mukavia, kuten todella aktiivinen reilu kahdenkymmenen hengen fuksiporukkakin. Olen kuitenkin kokenut olleeni tähän asti aika surkea tuutori, sillä kaksi muuta tuutoria, jotka ovat olleet tehtävässä aiemminkin, ovat hoitaneet suurimman osan virallisista infoamisista ja esillä olosta minun ja vuosikurssillani olevan tuutorin jäädessä sivumpaan. Tuntuu että olen jäänyt etäiseksi; uusien ihmisten kanssa juttelu, keskusteluihin osallistuminen ja yhdessäolo on aika vaikeaa ja uuvuttavaa, enkä oikein ole tutustunut fukseihin. Ehkä luonteenpiirteeni eivät vain ole perinteiseen tuutorin rooliin soveltuvat, parhaani olen kuitenkin yrittänyt. Ainakin sosiaalisen median ryhmissä olen parhaani mukaan vastaillut fuksien kysymyksiin ja auttanut pulmissa.
Kaupunkisuunnistuksella fuksit kukkahattutäteinä ja tuutorit heidän kauhuinaan.
Armeijateemaisten sitsien asuni.
Kurssien kanssa on tehtäviä riittänyt ja tuntuu välillä ettei saa mitään aikaiseksi vaikka tähän mennessä ei ole ollut mitään ylipääsemättömän isoja tehtäviä. On vain oudon hankala keskittyä asioihin.
Opiskelujen alettua useimpina viikonloppuina olen mennyt kotiin ja siellä on tullut syötyä hyvin ja tullut liikuttua luonnossa. Viime viikonloppuna patikoitiin luonnonpuistossa ja taukopaikalla paisteltiin makkaraa ja kokeiltiin puujalkoja huonolla menestyksellä.
Nyt syksyllä on vielä monia kivoja juttuja, esimerkiksi eilen oltiin katsomassa Yksi lensi yli käenpesän elokuvissa ja ensi viikolla toinen klassikko, Takaikkuna ja tulossa on esimerkiksi fuksien kanssa maatilaretki, fuksiaiset sekä mökkiviikonloppu suvun kanssa. Niitä odotellessa päivien pimenemisen jaksaa.
Nyt kun opiskelun alun ja tuutoroinnin aikaan on viivästynyt kasata kuulumispostausta kertyneistä kuvista, ajattelin julkaista tällaisen luonnoksiin roikkumaan jääneen postauksen. Luvassa siis kuvia ollessamme mökillä yötä äitienpäiväviikonloppuna kun kuvailimme veljen kanssa mökin kauniissa ympäristössä, mökin pihassa, metsässä ja pienen lammen luona. Taavetti tykkäsi tosi paljon olla mökillä kun sai liikkua pihapiirissa ihan vapaana ja tutkailla kaikkea. Onneksi ei lähtenyt mihinkään kauemmaksi sentään, vaan viihtyi mökin lähellä.
Tämä ihana Of Monsters And Menin kappale sopii mielestäni hyvin näiden kuvien tunnelmaan. Tuo videokin on tosi sympaattinen. Löysin uudestaan Of Monsters And Menin Barefoot-elokuvan katsottuani, tämä kappale oli siinä ja muistin tämän bändin jota joskus kuuntelin paljonkin.
Loppuun vielä veljeni näppäämä edustava kuva
Voi kun on tässä puolessatoista viikossa ehtinyt jo tulla ikävä tuota oranssia vipeltäjää, kuten myös toista, mustavalkoista loikoilijaa. Mutta tulevana viikonloppuna olisi suunnitteilla käydä kotona taas.
