4-vuotissynttärit!

Huhhuijaa o__O Tajusin hämmennyksekseni ja yllätyksekseni vasta vähän aikaa sitten että tänään on kulunut NELJÄ VUOTTA blogini perustamisesta! Blogi on kulkenut todella pikän matkan elämässäni mukana ja paljon on muutoksia koettu!

Ensimmäinen postaukseni ikinä kertoo:

"Vihdoin kun olin hylännyt noin 100 blogin nimivaihtoehtoa ja noin vain keksinyt tämän blogini nimen (joka muuten nyt kuulostaa ihan tyhmältä, mutta onneksi sitä voi aina vaihtaa kunhan keksin paremman) tämä blogini on valmis kirjoitettavaksi. Piti myös miettiä mistä aiheesta kirjotan, mutta en osannut valita yhtä aihetta, joten kirjoitan kaikesta minua kiinnostavasta. Aiheina luulisin olevan kirjat, elokuvat, musiikki, itse tekemät juttuni, pullipit, rakkaiden kissojeni touhut ja ehkä laitan tänne jotain omia kirjotelmajuttuja: novelleja, runoja, jotain semmosta.

En oikein usko että blogilleni tulee lukijoita, blogeja kun on maailma pullollaan niin miten kukaan löytäisi tätä minun blogiani kaikkien niiden joukosta. Teen tätä oikeastaan vain omaksi ilokseni. No lopetanpa nyt tän alkulöpinän. Ehkä jossain toisessa postauksessa kerron jotain itsestäni."

Blogini nimi oli tosiaan alun perin Neiti M:n höpinät (vieläkin nolo) Aluksi blogini oli todella pullip-nukkepainotteinen sillä aloitin harrastuksen blogin aloittamisen aikoihin. Muut aiheet olivat silloin sivummalla. Aloituspostauksessa lupailemani kirjoitelmajutut puolestaan ovat halki blogin historian ikävä kyllä jääneet melko vähälle. 

Kurkataanpas blogini sisällön kehitykseen...

Vuonna 2012 
193 postausta

Sisältö oli todella nukkepainotteista ja suurin osa lukijoistanikin koostui nukkeilijoista, ja olin aktiivisena nukkeilijayhteisöissä. Esittelin ensimmäisen pullippini ja oli pohdintaa uusista nukeista, kustomoinnista, paljon nukkeshootteja, postauksia Musesta ja Doctor Whosta, päätin peruskouluni, sain Claran ja Jaredin. Oli myös juttua shoppailuista ja leffoista sekä blogijoulukalenteri.

Vuonna 2013 
160 postausta

Blogini sisältö alkoi olla monipuolisempaa, ei ainoastaan nukkepostauksia sisältävää.

Oli juttua elokuvista, Aloitin kuvatarinan Kustomoin pelkkänä päänä hankkimani, todennäköisesti viimeisen nukkeni, Ofelian. Juhlistin 70 lukijan saamista Perustimme veljeni kanssa uuden blogin, Taavetin tarinat joka on ollut vuosien saatossa enemmän tai vähemmän aktiivinen. Vaihdoin blogini nimen nykyisenlaisekseen. Aloittelin diy-juttujen postailua blogissani julkaisemalla viikon lomapuuhavinkkejä kesän ajan. Kuvatarina tyssäsi yhdeksänteen osaansa. Fiilistelin Avenged Sevenfoldin keikkaa. Esittelin piirustuksiani. Pidin jälleen blogijoulukalenterin.

Vuonna 2014 
90 postausta

Blogin postaustahti alkoi hieman hidastumaan kiireisen lukion toisen vuoden ja tapahtumien täyteisen kesän takia, mutta myös postausideat olivat kateissa. Syksyn kuukausina postauksia tuli vain yksi tai kaksi! Tein tiistai-ihastus-postauksia, kuvailin vähän nukkeja, kirjoitin vähän elokuvista, piirtelyistä, musiikista. Tein myös diy-postauksia. Kävin Justimuksen keikalla sekä Kuopiorockissa, ensimmäisistä festareistani en ihmeekseni löydä postausta, että en vissiin ole ehtinyt kiireiltäni tekemään. Kokeilin ensimmäisen kerran hennaa. Tapasin kesällä ensimmäistä kertaa myös Samin, mutta hänestä en tänne blogiin juurikaan kirjoittanut aluksi. Kävin myös autokoulun, mutta siitäkään en tainnut tehdä postauksia. Tein jälleen blogijoulukalenterin.

Vuonna 2015 
98 postausta

Viime vuonna tammikuussa ei näköjään ole tullut yhtään postausta, mutta muuten postaustahti on ollut suht tasainen. Aloin kertoa postauksissa enemmän omasta elämästäni sillä viime vuosi oli todella tapahtumien täyteinen: kirjoituksiin lukemista, potkiaiset, vanhojen tanssit, abiristeily, kirjoitukset. Pohdin jatko-opiskelujani, mutta ehdin myös maalata ja tehdä blogille uuden bannerin sekä pohtia meikkaamista. Postailin myös hieman nukkekuvia, juttua tv-sarjoista ja elokuvista. Elin keväällä jännittäviä aikoja ja lopulta koitti lakkiaispäiväni. Kävin pääsykokeissa, Provinssissa ja meillä Samin kansa oli vuosipäivä. Sain iloisia uutisia kesällä kuullessani päässeeni Joensuuhun opiskelemaan. Kirjoitin kesälomareissusta ja kirjavinkkauksesta, Tallinnan reissusta ja pohdin omilleen muuttamiseen tarvittavia juttuja. Tein myös diy-postauksia, postauksen selfieistä ja kuvataiteen lukiodiplomista. Kävimme asuntoesittelyissä, muutimme, fuksivuoteni alkoi ja mummoni kuoli. Kirjoitin Helsingin reissusta ja Bring Me the Horizonin keikasta sekä yliopistoelämästä. Perinteiseen tapaan tein blogijoulukalenterin.

Tähän mennessä vuonna 2016 postauksia on kertynyt 9

Ne tuskin kertausta kaipaavat sillä niistä on vasta niin vähän aikaa ja aika samoilla linjoilla olevia kuin viime vuonnakin.

Selkeästi huomaa miten yhteenvedoissa vuosi vuodelta kuvaukset sisällöistä kasvavat :,D Tietysti aiemmat vuodet tuoreimmin muistissa, mutta todennäköisesti johtuu sisällön monipuolistumisestakin. Kuvien laatu ja postausten laatu ylipäänsä on mielestäni kehittynyt todella paljo parempaan suuntaan. Harmi vain monien vanhojen postausten kuvat ovat kadonneet postauksista. Blogin ensimmäisen vuoden postauksia katsoessani ne ovat hyvin sekavan oloisia ja melko lapsellisiakin. Olinhan silloin 15-vuotias. 

Samin veljen muokkaama kuva minusta :,D

Vuosien kuluessa olen alkanut enemmän kirjoitella omasta elämästäni. Halki blogin historian mukana menossa ovat olleet tietysti kissani. Ensin Mimi ja Vili. (Mimin kuolemasta kirjoitin täällä) Sitten Vili ja Viljami ja Viljamin katoamisen jälkeen nyt Vili ja Taavetti. 

On ollut mukava nähdä että ihmisiä höpöttelyni kiinnostavat, sillä minulla on ollut lukijoita enimmillään jopa 101 (dalmatialaista xD) En ole hirveästi luvun kehittymistä seuraillut, mutta tällä hetkellä teitä liittyneitä lukijoita on 89. Silloin tällöin tulevat muutamat kommentit ovat aina lämmittäneet sydäntäni ja toivottavasti teille on ollut postauksistani iloa tai hyötyäkin.

Tämä postaus oli mukava katsaus menneeseen. Käy myös uuden vuoden postauksesta, sillä tämähän on samantapainen katsaus viime vuoteen, (myös kolmeen edelliseen) jollaisia monessa blogeissa postailivat. Kauhean nopeasti on tämä neljä vuotta mennyt! Blogi on vain ollut itsestään selvä osa elämääni nämä vuodet, mukava harrastus.

7. luukku: Joulutekstejä

Päivän kalenterikuva:

Päivän kappale:

Seitsämäs luukku sisältää aikoja sitten kirjoittamani joulusadun ja -runon.

Joulusatu

Oli viikko jouluaattoon. Korvatunturilla oli kova hälinä ja melske. Lahjat olivat jo valmiina, ne täytyi vain vielä paketoida. Joulupukki tuli sisälle tonttulaan lahjantarkastuksen jälkeen. "Olen alkanut aavistella että lahjoja on kadonnut",joulupukki mutisi. Tonttujen joukossa alkoi aiempaakin kovempi meteli. "Kuka olisi niin julma että varastaisi koko vuoden uurastuksemme tuotoksen?!",tontut ihmettelivät "Ryhdytään salapoliiseiksi",ehdotti tonttu-Torvelo. "Ei sinun järjelläsi ainakaan salapoliisiksi pysty", muut tontut ilkkuivat. "Kyllä siinä on järkeä", Joulupukki totesi.

Tuumasta toimeen. Tontut etsivät paketteja monta päivää joka paikasta, kyselivät kaikilta, laittoivat katoamis-ilmoituksia ja kuulustelivat väkeä. Mitään vain ei löytynyt eikä asia selvinnyt. Lopulta, toivon jo hiivuttua, erään tontun ollessa yöllä vahdissa, hän huomasi mustapukuisen olion hiipimässä pimeässä lahjavarastossa. Kattoluukku oli auki ja siitä roikkui köysitikkaat. Vahdissa ollut tonttu juoksi kiireesti hiippailijalta piilossa herättämään joulupukin.

Uninen tonttulan väki kömpi sängyistään vahdissa olleen tontun mukaan varastolle. Hiippailija oli jo ehtinyt kiivetä tikkailleen. Tontut kiipesivät sen perään katolle. Olio huomasi heidät ja käynnisti kiireesti helikopterinsa. Alas jääneet tontut juoksivat moottorikelkoille ja seurasivat helikopteria maasta. 

Takaa-ajo päätyi suuren kallion eteen. Helikopteri oli ehtinyt lakseutua kun tontut saapuivat sen luo. Olio lausui kallion edessä jotain ja suuri kivenlohkare liikkui pois kallion edestä paljastaen luolan suuaukon. Tontut perässä paikalle saapuneen joulupukin johdolla jouksivat kiireesti olion perään. Luolan suuaukko jyrähti kiinni juuri heidän jälkeensä. Mitä he näkivätkään luolassa. Hämärästi valaistu tilava luola oli täynnä peikkoja. Ne eivät todellakaan olleet vihamielisiä. Ne leikkivät tonttujen tekemillä leluilla kuin mitkäkin pikkulapset. 

Huomatessaan luolan tunkeutujat peikot eivät suinkaan hyökänneet, vaan ne alkoivat itkeä täysistä sydämistään. Ne tajusivat että nyt lelut lähtisivät. "Älkää nyt itkekö, ei tässä noin suuri hätä ole", Joulupukki rauhoitteli astuen peikkojoukon luo. "Mutta miksi te varastitte tonttujen tekemiä lahjoja?" "Koska emme ole ikinä saaneet joululahjoja, olimme nyt niin kateellisia, että oli pakko varastaa", selitti peikkojen karvainen päällikkö nolona. "Emmehän me ole saaneet teiltä edes toivalistoja." "Ei me osata kirjoittaa", eräs peikko vastasi nyyhkyttäen yhä enemmän. "Meidän tonttuope voisi opettaa teitä", sanoi pieni tonttu Joulupukin selän takaa.

Tietysti peikot palauttivat lahjat tontuille ja lähtivät luolastaa tonttulaan tonttuopen luokse. Jouluaattona Pukki pääsi tavalliseen tapaansa lahjoja jakamaan ja kaikki olivat tyytyväisiä.

Kuva: Mauri Kunnas

Tähän vielä tällänen jouluruno jonka keksin joskus myös aikoja sitten

Nyt käymme joulun viettohon

näin kuusin, kynttilöin

Jouluaattona kuusikymmentä piparia söin

Maha siitä tuli pipiksi,

illalla pukkia luulin isiksi.

Sanoin sille: "Moi iskä vaan"

ja pukki alkoi nauramaan

Mulle sattui sellainen erhe

ja nauruun yhtyi muu perhe.

Nyt mua nolottaa

ja hampaita pipareista kolottaa.

Joulu meni pipariksi,

kun luulin pukkia isiksi.

Toivottavasti joku edes jaksoi lukea nämä ;)

Veljeni runoja

Veli on kyllä aikamoinen runoilija. Se joskus aina tuosta vain rustaa mahtavan runon ja sitten kertoo joskus että minäpoä tässä taas tein tämmösen runon. Tässä muutama, jotka se oli joku aika tehnyt. Kysyin kyllä luvan että saan laittaa ne tähän. Se oli tehnyt nämä äikän vihkoon ja opettajakin oli kehunut näitä.

On kaunis sää

Aurinko pilven takaa pilkistää

Eläimet ruoholla aurinkoa ottaa

ja kaikki huolet unohtaa

Kun aurinko pilven taakse menee,

kaikki huolet taas tulee

ja valkoiset turkit ovat ruskettuneet

Kissa hiipii hiljaa

puun taakse pujahtaa

Pienen hiiren se näkee

ja pienen kepposen sille tekee

Hiiri ei huomaa mitään

kun joutuu jo kissan kitaan

Kissa vain röyhtäisee ja miettii

joko jo toisen hiiren hotkaisee

Hiirikin  kepposen tekaisee

ja kissa limaisen hiiren ulos sylkäisee

Kissa tokaisee:

"Rupean nyt kalalinjalle

tai sitten täysjyväviljalle."

Hiiri luikkii pakoon

seinänrakoon.

Veljeni muuten perusti itsekin blogin tällä viikolla, varmaan minun bloggaamisesta itsekin innostuen. Veljeni blogi löytyy täältä. Blogin nimikin kertoo hänen kirjoittavan enimmäkseen peleistä ja piirtämisestä. Hienoja piirtämiään kuvia on kyllä laittanu sinne.