I let the water take me

Tämän postauksen taustamusiikiksi yksi pitkäaikaisista suosikkikappaleistani 

Florence+the Machinen What the Water Gave me. 

Kappaleen aihe ja tunnelma sopii mielestäni tosi hyvin tän postauksen kuviin.

Osallistuin Plastique Poupee-blogin vesi aiheiseen kuvakilpailuun. Tässä kisakuvani.

Tuli vähän dramaattisempi kuva. Olin aiemmin jo saanut idean Ofelia-shootista. Sitten tuli tämä vesi-kuvakisa johon ideani sopi hyvin ja ajattelin hyödyntää tämän idean kisassa. Idea tuli Ofelian nimestä: William Shakespearen näytelmässä Hamlet on prinssi Hamletiin rakastunut nuori nainen nimeltä Ofelia. Hän menettää järkensä Hamletin tapettua vahingossa Ofelian isän. Lopulta Ofelia hukuttautuu jokeen. Tässä kuvassa siis on samaa tunnelmaa kuin tässä ja tapauksesta tehdyssä maalauksessa.

Ei tämä innostus jäänyt vain yhteen kisakuvaan vaan piti tästä aiheesta kuvata enemmän joten tässä shootti vielä. Laitoin joihinkin kuviin selvennykseksi Ofelia-aiheisen maalauksen josta otin vaikutteita.

Behind the scenes

Pari random kuvaa vielä.

Ofelia veneilee hauta-arkussa XD

Onpa hiano vahinkokuva

Kuvasin tämän shootin kotini lähellä olevassa purossa. Siellä ei oo ennen ollu mitään kaloja ym eliöitä mutta nyt kuvatessani siellä oli tuollainen ihmeellisen näköinen pikkukala, näyttää joltain monnilta tai ankeriaalta, mutta se oli ehkä joku made. Vähänkö säikähdin kun yhtäkkiä siinä purossa ihan Ofelian vieressä oli vaan tommonen kala!

Vähän pelotti kuvata nukkea vedessä mutta hyvin se meni kun oli varovainen, Ofelian pään sai hyvin tuettua noin kivien päälle ja puro oli sopivan matala. Peruukkikin kuivui hyvin eikä nukke likaantunut kun kuvauskohdassa oli sen verran puhdasta. Sopivan kuvauskohdan löytämisessä kesti kyllä tosi kauan ja piti harkita kauan ennen kuin uskalsin laittaa neidin veteen.

Olen ihan tyytyväinen lopputulokseen, kivan erilaisia kuvia. Laatu nyt on osassa vähä mitä sattuu. Kuvatessa oli karseesti itikoita ja meinas hermot välillä mennä niiden ja Ofelian dal-stock kropan kanssa. Pitäs kyllä jo tilata obbarit Ofelialle ja Jaredille, sais vaan aikaseks. 

DIY tutoriaali: Näin teet lipaston nukellesi

Tämä postaus tarjoaa tekemistä tylsyyden keskelle toisella lomaviikolla.

Näin alkuun ennen tutoriaalia:

Kertokaahan vielä ehdotuksia millaisia vaatteita haluatte Give Awayhin.
70 lukijaa on enää yhtä vaille täynnä ja sitten tulee juhlapostaus kera given. Ehdotelkaa millaisia juttuja haluaisitte siihen.
Voitte vaikka kertoa mistä omien nukkejeni päällä olleista vaatteista olette tykänneet niin voin tehdä palkintopottiin sen tyyppistä tai mitä vain ehdotuksia teillä on. Melkeinpä minkälaiset vaatteet tahansa onnistuu.

Tein askartelulehti Ihanan (nro 2/2013) ohjeella lipaston nukeilleni. Ajattelin että tekin voisitte haluta tehdä sellaiset, joten teenpä teille tutorialin sellaisten teosta. Se on helppoa!

Tarvitset:

☻2 kpl tulitikkuaskeja

☻paksua pahvia

☻2kpl nuppineuloja tai haluamasi laisia helmiä vetonupiksi

☻akryylimaalia tai vesivärejä

☻valmiit huonekalujalat tai syömäpuikot josta voit veistää sellaiset

☻pyykkipoikia, kumilenkkejä tai klemmareita

☻sivellin

☻askarteluveitsi ym.

☻viivoitin

☻hiomapaperia

☻sakset

☻liimaa

Aluksi avataan tulitikkuaskien toiset päät ja lyhennetään siitä ainakin 1 cm.



Taittele ja liimaa pääty kiinni, käytä liimautumisen aikana esim. klemmaria.



Lyhennä askien kansiosat saman mittaisiksi kuin laatikko-osat.



Leikkaa pahvista 4 askien kokoista palaa. Kaikki liimataan yhteen: yksi pala askien päälle, kaksi väliin ja yksi pohjalle.



Laita esim näin liiman kuivumisen ajaksi.

Lehden esimerkkilipastoissa on käytetty tuollaisia valmiita lipastojalkoja.


Itse veistin jaloiksi sopivat syömäpuikoista.


Hieman epämääräisen näköisiä tuossa :D Kyllä siihen kelpaavat tavalliset puikon pätkätkin ettei tarvitse mitenkään erikoisesti veistellä välttämättä. Päädyt kannattaa hioa hiomapaperilla.

Leikkaa lipastolle pahvista sivuseinät ja kansi, joka on etu- ja sivureunoiltaan noin 2 mm lipastoa suurempi. Liimaa osat ja jalat hyvin kiinni.

Leikkaa lipaston vetolaatikoille etulevyt ja liimaa ne kiinni.


Lipaston kuivumisen jälkeen on vuorossa maalaus. Voit käyttää vesivärejä tai akryylimaaleja kuten minä.


Olisi kyllä ollut hieno jos olisi ollut sellaista jotain krakleerauslakkaa kuten ohjeessa, sillä olisi saanut hienon halkeilleen maalipinnan.


Maalin kuivumisen jälkeen tee vetolaatikoille nupit nuppineuloista tai liimaamalla pienet helmet laatikon keskelle. Itse tein nuppineulasta tökkäämällä sen laatikosta läpi, katkaisemalla terävän pään ja taivuttamalla ylimääräisen osan pihtien avulla sivulle teipaten sen laatikon seinämään.


Siinä valmis lipasto nyt on!



Tein tämän ensimmäisen lipaston tavallisen kokoisista tulitikkuaskeista ja siitä tuli vähän turhan pieni pullip-sarjan nukeille, Monster Higheille yms. nukeille se olisi varmaan sopivampi.


Evelyn tykkää siitä silti.




Lipaston teon aikaan minulla ei ollut kuin yksi jo valmiiksi koristeltu isompi tulitikkuaski.


Noista isommista askeista tulee paremman kokoinen.

Tein sitten tämän tutoriaalin kuvaamisen jälkeen vielä toisen lipaston isommista askeista. Siitä tuli parempi.
Se isompi versio esiintyikin jo aiemmassa askartelupostauksessa.




Toivottavasti tykkäsitte ja teette itsellennekin (siis nukeillenne) tuollaisen söpön lipaston.

Uusi upea sarja: American Horror Story

Koukutuin sarjaan heti eilen Subilla esitetystä ensimmäisestä jaksosta. On kyllä hyvä: tunnelma, tarina ja kaikki. Kaikki ainekset on tässä kyllä kasassa vaikka mihin. Sarja on nimensä mukaan todellakin täynnä jännitystä ja kauhua. American Horror Storya onkin sanottu jopa tv-historian pelottavimmaksi sarjaksi. 

Sarjan ensimmäinen kausi seuraa Harmonin perheen elämää. He muuttavat uuden elämän toivossa Bostonista Los Angelesiin vanhaan taloon. Perheen isä psykiatri Ben ja hänen vaimonsa Vivian yrittävät elvyttää ongelmissa olevaa liittoaan. Heidän teini-ikäisellä, itsetuhoisella tyttärellään Violetilla on omat ongelmansa, mutta löytää samanhenkisen ystävän. Benin vastaanotolla käyvä häiriintynyt ja vaarallisen oloinen Tate ja Violet tulevat hyvin juttuun mikä ei todellakaan ole isän mieleen.

 Lähde

Perhe saa naapurikseen omalaatuisen Constancen ja tämän kehitysvammaisen tyttären ja taloudenhoitajakseen vanhan kummallisen Moiran.
Perheelle alkaa vähitellen selvitä asioita talon menneisyydestä jossa on tapahtunut vaikka mitä karmivaa, eikä tieto todellakaan luo turvallisuuden tunnetta talossa asumiseen vaikka minkälaisten kummitusten kanssa. Usealle talon entisistä omistajista on käynyt huonosti.

Sarjan alkuvideo on kunnon karmiva ja häiriintyneen oloinen. 

Luo hyvin kauhua jo ennen jakson varsinaisesti alkamista.

Skippaan mielelläni seuraavan jakson katsoessani.

Lähde

Sarjan pääideana on siis kauhuelokovissa hyvin perinteinen ja yleinen kummituskartano, mutta sen toteutus on harvinaisen hyvä juoneltaan ja tunnelmaltaan. Ajattelisi tälläisen sopivan paremmin elokuvaksi mutta sarjana mahdollistuu hidas eteneminen ja asioiden vihjailu, hitaasti paljastaminen. Oikein toimivaa ja tyylikästä fontteja, musiikkeja, lavastusta ja näyttelijöitä myöten.

Lähde

Yllättävää on että tämä palkittu sarja on samoilta tekijöiltä kuin Glee, "hieman" eri tyyppistä sarjaa ovat siirtyneet tekemään!

Eihän sitä jatkoa malttanut odottaa ja netistä täytyi katsoa jaksoja etukäteen.

Jos on kauhun ystävä, tämä on todellakin sarja jota seurata.

Evelynin valkolakki

Tämä on Pullip Heart-kerhon kuvakisaan aiheella koulun päättäjäiset. 

Evelyn on saanut valkolakin ja pieni Clara sisko onnittelee kera kukkien.

Kiitoskortti jonka Evelyn lähetti vierailleen ;)

Blogin nimi hakusessa? Minulla ei enää

Olin jo kauan miettinyt uutta nimeä blogilleni, tuo Neiti M:n höpinät kun oli alun perin tarkoitettu vain väliaikaiseksi kunnes olisin keksinyt paremman, mutta se sitten jäi. Se oli vähän nolo nimi niin onneksi keksin uuden. Ja uusi nimihän on La muse de poupée Docteur.

Nimi on siis ranskaksi. Suomeksi se on Nukke Tohtorin muusa, kuulostaa tyhmältä. Doll Doctor's Muse olisi ollut jo parempi, mutta niin monet blogin nimet on englanniksi että halusin vähän erilaisuutta. Käänsin nimen siis ranskaksi koska se on mielestäni todella kaunis kieli ja olen aina halunnut oppia sitä.

Ja mistä tuo uusi nimi sitten tulee? Blogini on tietysti nukkepainotteinen joten nuket nimessä täytyy olla mainittuna, olen Doctor Who-fani joten siitä tuo Tohtori, Muse on suosikkibändini ja senkin täytyy olla nimessä mukana. Musen nimi suomeksi muusa on taiteellisen innoituksen symbolihahmo kreikkalaisesta mytologiasta. Blogini on minulle jonkinlainen muusa, eli se innoittaa ns. taiteellisesti ja olen myös kiinnostunut kaikenlaisista just tuollaisista mytologia-taruista.

Ajattelin yhdistää nimessä myös kissat ja toisen tv-sarjasuosikkini Supernaturalin ja ehkä suosikkikirjanikin nimen, mutta esim. Nukke Tohtorin yliluonnollinen kissamuusa olisi ollut ihan liian pitkä, joten tuo mihin päädyin oli juuri maksimipituus. En sitten tiedä onko tuo ranskankielinen nimi liian vaikea ja outo, mutta ainahan sen voi ihan vaan vaihtaa vaikka englanniksi tai suomeksi tai sitten muuttaa kokonaan jos mieli muuttuu.

Mietin uutta nimeä pitkään ja etsin netistäkin vinkkiä. Löysinkin hyviä apujuttuja. Linkkaan niitä tähän jos muillakin on nimenpähkäilypuuhia menossa.

Löydä blogille nimi heti: top 5 nimigeneraattorit
Hyvä blogiteksti jossa on kerrottu nimigeneraattoreista ja linkattu niitä. Testailin useita linkatuista, ihan hyviä. Monessa tarvitsi vain kirjoittaa hakukenttään nimeen haluamiaan sanoja ja kone muodosti niistä jonkinlaisen bloginnimen.

Kuinka keksiä blogille nimi
Samaisesta blogista hyviä vinkkejä nimen keksimiseen. Niistä oli paljon hyötyä blogini nimeä miettiessä.


Muutamia muita hyödyllisiä postauksia samasta blogivinkkeihin keskittyvästä blogista
Miten keksiä postausaiheita
Lisää lukijoita: kommentoi ja linkitä oikein
Miten tehdä blogista suosittu
Paras kellonaika julkaista postaus

500 päivää ihanuutta

Lähde

Pitkästä aikaa höpinää elokuvista!

Katsoin tämän aivan ihanan elokuvan, 500 days of Summer, tänään digiboksilta kun se tuli tv:stä joku aika sitten.

Lähde

Perustana on melko simppeli juoni naisen ja miehen suhteesta ja sen päättymisestä. Tämä romanttinen komedia kertoo onnittelukortteja ammatikseen kirjoittavasta toivottomasta romantikosta Tom Hansenista joka eräänä päivänä tapaa kauniin Summer Finnin. Rakkautta luvassa, mutta Summer ei halua vakavaa suhdetta. Yhdessäolo päättyykin vähän yli vuoden jälkeen ja Tom jää suremaan kunnes lopulta näyttää taas kirkkaalta.

Lähde

Ihana Zooey Deschanel! Hän saa melko rasittavan ja törkeän roolihahmonsa todella ihanaksi tyypiksi olemuksellaan ja ilmeillään. Myös miespääosan esittäjä Joseph Gordon-Lewitt on hyvä. Heidän hahmojensa suhde on eläväinen ja liikuttava. Summer kuitenkin jää melko käsittämättömäksi hahmoksi, mutta se on varmaan tarkoituskin. Elokuvan huumori on erikoista ja toimivaa. Repesin varsinkin sille että Summerin jälkeisen naisen nimi, josta Tom kiinnostuu, on Autumn.

Lähde

Lähde

Upea ääni-ja värimaailma sekä puvustus ja muuta tekijät tekevät yksinkertaisesta upeaa. Elokuva käyttää luovasti aikasuhteita tarinaa kertoessaan. Päivissä pomppimisen luulisi sekoittavan ja tekevän epäselkeäksi, mutta se on sen sijaan toimiva ratkaisu. Välikuva joka kertoo missä päivässä ollaan menossa ja puu joka vaihtuu vuodenajan (tai fiiliksen) mukaan, on tosi hieno. Mustavalkopätkät ovat hauska lisä, kuten myös jaetut ruudut odotuksille ja todellisuudelle ym. ja Tomin arkkitehtuuripiirrokset ovat upeita. Myös elokuvan sountrack on upea, sillä mm. ihanaa Regina Spektoria ja The Smitsiä.

Lähde

Lähde

Lähde

Lähde

Vivahdeikas ja monipuolinen, värikäs ja tunteikas, tasaisesti omalla painollaan eteenpäin rullaava hyvän mielen elokuva eroaiheestaan huolimatta. Moderni tarina rakkaudesta, olematta kuitenkaan rakkaustarina. Tästä tulee jotenkin kesäinen fiilis.