Marsilainen, psykopaatti, muotimalli, taiteilija ja vakooja

Kirjoitan tähän kootusti muutamista elokuvahaasteeseen valikoimistani elokuvista. Näistä ei olisi tullut ihan postauksen verran sanottavaa (paitsi Sevenistä!) joten ajattelin että mukava kirjoittaa näistä tällein kootusti. Ihan mielenkiinnosta aloin merkitä näiden koottujen elokuvien postauksiini mistä minkäkin elokuvan olen katsonut.

Lähde

Mars Hyökkää (Netflix)

Lentävät lautaset lähestyvät maata ja ihmiset uskovat tulokkaiden olevan hyväntahtoisia. Mutta miten sitten käykään kun irvokkaan näköiset marsilaiset tallustelevat maan päällä...Mars hyökkää on naurettava, aivan yli hilseen menevä b-luokan tieteisfiktio, jota katsoessa tunsin myötähäpeää ja epäuskoa. Mutta tämähän on Burtonin alkuaikojen hulluttelua. Ihan hauskaa mustaa huumoria ja parodiointia, mutta melko mautonta. Tykkäsin kyllä marsilaisten hauskan kuuloisesta puheesta. Tämän laitoin elokuvahaasteen kategoriaan syntymävuonnasi julkaistu elokuva.

Lähde

Seven (televisiosta)

Pitkään aikaan rikoselokuvat eivät kiinnostaneet minua pätkääkään mutta sittemmin olen huomannut rikostutkintaa näyttävien elokuvien ja sarjojen olevan todella mielenkiintoisia, kunhan vain vastenmielisyyksistä pääsee yli. On hienoa seurata kun joukko etsijöitä ja rikostutkijoita pyrkii tavoitteeseensa ja parhaassa tapauksessa saa rikollisen kiinni. Minua kiinnostavat ehkä eniten ihmismielen pimeää puolta ja sairasta mieltä kuvaavat jännärit kuten esimerkiksi juuri tämä ja Hannibal Lecter-elokuvat ja sarja. Seven on visuaalisesti hieno, kekseliäs trilleri jossa seitsämän päivän päästäeläkkeelle jäävä etsivä joutuu selvittämään sadistisen murhaajan tekemiä, seitsämään kuolemansyntiin perustuvia murhia. 

Synkän trillerin pääosissa loistavat Morgan Freeman ja Brad Pitt. Vakavan tunnelman vastapainona elokuvassa on ajoittain myös huumoria, esimerkiksi metron takia tärisevästä asunnosta. Ihailtavia viittauksia kirjallisuuteen kuten Venetsian kauppiaaseen, Danten teoksiin ja loppusitaatti Ernest Hemingwaylta. Kaikkein hienointa tai kauheinta elokuvassa on sen loppu, toisiksi viimeinen synti, kateus toteutuu mutta katsoja saa aikansa arvailla toteutuuko koston synti. Loppu on rakennettu nerokkaasti, ahdistavan jännittäväksi ja vastenmieliseksi. Ei todellakaan heikkohermoisille katsottavaksi sopiva elokuva sillä kuvasto on aika roisia, lievästi sanottuna. Seven tuntuu lainaavan aineksia Uhrilampailta. Tämän elokuvan laitoin kategoriaan elokuva jonka nimessä on numero. Kirjoitusmuotonahan on myös Se7en eli elokuvan nimi sisältää numeron kaksinkertaisena.

Lähde

Zoolander (Netflix)

Jaahas, mitähän tästä nyt sanoisi. En kyllä tykännyt yhtään ja vähiten sen takia että kaksi inhokkinäyttelijääni, Ben Stiller ja Owen Wilson pääosissa. Ainoa mistä tässä elokuvassa tykkäsin oli David Bowie karismaattisessa roolissaan. Zoolander on nolo komedia catwalkien idiootista kuninkaasta Derek Zoolanderista ja hänen yli hilseen menevistä toilailuistaan. En kyllä tajua miksi tälle piti tänä vuonna tehdä jatko-osa... Tälle ei ollut elokuvahaasteessa muuta mahdollista kategoriaa kuin komedia jossa esiintyyinhokkisi, inhokkeja jopa kaksin kappalein.

Lähde

Pollock (YleAreena)

Pollock on elämäkertaelokuva vuosina 1912-1956 taidemaalari Jackson Pollockista. Elokuva kertoo Pollockin elämästä hieman ennen vaimonsa tapaamista traagiseen loppuunsa asti. Oli mielenkiinstoista nähdä kuvausta taiteilijan työskentelystä ja luomistyöstä, ylipäänsä pariskunnan taiteilijaelämästä. Oli mielenkiintoista nähdä kuinka Pollock keksi ikimuistoisen maalaustyylinsä. Eihän Pollockaan merkittävää suosiota elämänsä aikana ilmeisesti saavuttanut eikä elänyt kovin nautittavaa elämää sillä alkoholisoitui ja avioliittonsa oli aika ongelmissa.

Ed Harrisissa on sopivasti yhdennäköisyyttä suureen taiteilijaan ja hän tulkitsee Pollockin äkkipikaista luonnetta todella hyvin. En voi kyllä sanoa että olisin pitänyt Pollockista tämän kuvauksen perusteella. Elokuva oli jotenkin tosi vakava ja kävi ajoittain tylsäksi sillä eihän tässä hirveästi ihmeempiä tapahtunut. Tämän laitoin elokuvahaasteen kategoriaan elokuva josta et ole ikinä ennen kuullut, koska en tiennyt että Pollockista oon tehty elokuva, ennen kuin törmäsin tähän YleAreenassa.

Lähde

Haywire (Netflix)

Haywire kertoo naisagentista, Mallory Kanesta, joka joutuu petetyksi ja joutuu pakenemaan henkensä edestä. Mallory koittaa selvitä hengissä niin pitkään että saisi kostettua kohtalonsa aiheuttaneille tahoille ansionsa mukaan. Paljon juoksentelua ja vaarallisia tilanteita. Tykkäsin Haywiren vahvasta naishahmosta pääosassa sekä vähitellen selviävästä elokuvan juonesta, joka alkoi tilanteesta johon päädyttiin monimutkaisen juonikuvion kautta. Tämänkin laitoin kategoriaan elokuva josta et ole ikinä ennen kuullut.

Puiden väleistä kurkistelevaa

Käytiin tuossa useampi viikko sitten Samin kanssa kävelyllä ja toisena päivänä kaupungilla markkinoilla, kummallakin kerralla kuvailin hieman kun oli todella kaunis sää. Silloin oli vielä ihan talvi ja kunnolla lunta, nyt ne ovat aika reippaasti sulaneet.

Laittakaa ihmeessä kuvien taustalle soimaan tämä upea Florence+The Machinen Queen Of Peace. On tullut hetken tauon jälkeen kuunneltua Florencea paljon ja tuorein albumikin on alkanut tulla sisäistetyksi vaikka aluksi en millään meinannut omaksua sitä. Nyt sain paljon inspiraatiota juuri tästä Queen Of Peacesta, Delilahista, Long and Lostista jne. Tuli pitkästä aikaa jonkinmoista runoutta, enimmäkseen tajunnanvirtaa musiikin pohjalta innoittuneena.

Keskusteluja vaikka sanoja, vailla päämäärää

koitan löytää merkityksen

Tiedän että on jokin osa, puoli jota en vain voi tavoittaa

vaikka tiedän yrittäneeni

mutta jokin pysäyttää joka kerta

Ei tarvitsisi tehdä parastaan miellyttääkseen

ei katsoa itseään muiden silmin

olla paras itselleen

Kunpa voisi levittää siivet 

vapauttaa itsensä omista kahleistaan

lentää siniselle taivaalle

Vapaana huolista, vapaana vastuusta,

vapaana huolista muiden ajatuksista

Virtaus vie mukanaan

kuljettaa läpi päivän ja toisenkin

eikä sitä tajuakaan

Tulen olemaan vapaa 

enkä sokeudu auringosta

Kuinka kaipaankaan aurinkoa valaisemaan

kaiken mitä kaipaan, tarvitsen, haluan

"And meanwhile a man was falling from space
And every day I wore your face
Like an atmosphere around me"

Vaikka jalat katkeaisivat, kädet huitoisivat avuttomina

vahva peruskallio tuo tukea

"Mother, make me

Make me a big tall tree

So I can shed my leaves and 

let it blow through me"

"Mother, make me

Make me a big grey cloud

So I can rain on you things 

I can't say out loud"

Kuin tähdet jahtaavat aurinkoa, tavoittelen aina parempaa

parempaa kuin mitä olen 

kahleet eivät jätäkään

jatkan niiden raahaamista mukana

ehkä ovatkin jo osa minua

muuttuvat pehmoisiksi

Tarvitsen pilvet peittämään minut

vedän luokseni, ympärilleni

suojakseni

"Tell me I will be released
Not sure I can deal with this
Up all night again this week
Breaking things that I should keep"

kunpa tuntuisi kodilta, asettuisi eikä vain kaipaisi 

jotain mitä ei voi enää olla

"And it's my whole heart 

Weighed and measured inside

 And it's an old scar

 Trying to bleach it out"

Pitkään olen ollut eksyksissä, ehkä kuljen valoon

Kohti puiden väleistä kurkistelevaa

Carey Mulligan

Lähde

Päätin piirtää brittinäyttelijä Carey Mulliganin. Ensimmäistä kertaa näin Mulliganin yhdessä Doctor Who-sarjan jaksossa ja tykästyin häneen jo siinä. Olen tykännyt Mulliganin elokuvista paljon An Education, Ole luonani aina, The Great Gatsby, Shame on ollut suosikkejani. Viimeisimmäksi katsomani The Greatest oli ihan mukiinmenevä. Odotan innolla pian elokuviin tulevaa, naisten äänioikeuden saamisesta kertovaa Suffragette-elokuvaa.

Kasvojen hahmottelua. Halusin ehdottomasti kuvaan Mulliganin veikeän tyttömäisen hymyn.

Ääriviivat valmiina.

Varjostukset valmiina.

Silmät olivat kyllä oudon näköiset ennen väriä.

Nyt on paljon parempi.

Tämä vaihe oli hauskan näköinen, vain kasvot väritettynä ennen hiuksia ja muuta väritystä.

Tässä näkyvät ihon sävyt paremmin.

Väritin taustan vielä.

Olen ihan tyytyväinen lopputulokseen, sillä tämä oli ensimmäinen puuväreillä tekemäni värimuotokuva.

The Vow

Lähde

The Vow on tositapahtumiin perustuva romanttinen draama joka kertoo Leo ja Paige Collinsista, nuoresta pariskunnasta joiden elämän auto-onnettomuus muuttaa. Paige menettää onnettomuudessa muistinsa viiden vuoden ajalta joten muistaa ainoastaan lapsuuden ja nuoruutensa, ei siis lainkaan aviomiestään Leoa. Leo yrittää saada vaimonsa rakastumaan itseensä uudelleen kun Paigen muisti ei tunnu palaavan.

En voi kuvitellakaan millaista olisi unohtaa millaiseksi ihmiseksi on muotoutunut vuosien aikana, mitä on tapahtunut, mitä valintoja on tehnyt ja miksi. Vieras tyyli, vieraat hiukset, vieras ala ja ennen kaikkea vieras koti ja vieras mies. Ei edes tiedä millainen itse on. Kuitenkin kaikki mihin miehensä rakastui on jäljellä. Kaikista kamalin onkin puolison tilanne yrittäessään kaikkensa saadakseen Paigen rakastumaan itseensä. Leo vaikuttaa täysin ulkopuoliselta uudessa tilanteessa, outoa kyllä hän ei ole tavannut vaimonsa perhettäkään vuosien aikana.

Paigen tilanteeseen suhtaudutaan jotenkin todella kevytkenkäisesti. Pari ei saa mitään apua edes sairaalan toimesta, vanhemmat eivät tunnu välittävän mitään, tilanteestahan on heille vain etua.  kuten eivät kaveritkaan jotka tuntuvat hyljänneen parinkunnan. Tavallaan ymmärrettävääkin sillä elokuva keskittyy pariskunnan väleihin. Elokuvan heikosti havaittavaan teemaan, minuuden kokemukseen, tehdään vain pintaraapaisu. Tämän kaltaisiin teemoihin enemmän keskittymällä, ei vain parisuhdesoopaan panostamalla, elokuva olisi varmasti yltänyt paljon paremmaksi.

Lähde

Aikamoista myötähäpeää varsinkin elokuvan alkuosan lässynlää, kankea näyttelytyö ja ontuva käsikirjoitus. Parin kemia tuntuu jo ennen onnettomuuta teennäiseltä. Myös Paigen ja hänen vanhempiensa välit tuntuivat todella teennäisiltä kuten myös syy Paigen aiemmalle lähdölle perheensä luota.  Vaikka Channing Tatum onkin hyvän näköinen hänen näyttelynsä on melko kankeaa ja eleetöntä ja pitihän sitä Tatum-fanserviceäkin olla; paljasta pintaa kissa sylissä. Rachel Adams puolestaan eläytyy rooliinsa hyvin, viakkakin myös siinä on kankeutta varmaankin käsikirjoituksenkin takia. Oli yllättävää tajuta Channingin hahmon työkaverin olevan  Orphan Black-sarjan päänäyttelijä. Siinä vasta onkin varsinkin ulkonäöllisesti muuntautuvainen näyttelijä. Ainiin ihmettelin elokuvan nimeä ennen tämän katsomista mutta sen merkitys onneksi selvisi elokuvassa, vaikkakin aika typerästi. Mutta tätä kirjoittaessani tajusinkin että vowhan viittaa vihkivalaan :,D

Elokuva kävi välillä pitkäveteiseksi ja ei tuntunut etenevän mihinkään. Elokuva parani hieman loppua kohden ja lopetuksesta pidin. Vasta elokuvan lopussa muistin että elokuva perustuu tositapahtumiin. Oli kuitenkin sen verran epäikimuistoinen elokuva että en edes muista tuota lopetusta :,D Eikä tämän katsomisesta ole kuin reilu viikko tätä postausta kirjottaessani. Joka tapauksessa kaiken kaikkiaan peruskiva lässynlää ilman sen kummempaa sanomaa kuin kaikkien ongelmien yli kantava rakkaus, loppua kohden selkeytyy itsensä etsimisen teema. Elokuva tekee kuitenkin vain pintaraapaisun tähän teemaan. Tämän muuten liitän elokuvahaasteen kategoriaan tositapahtumiin pohjautuva elokuva.

Lähde

Mistä katsoin elokuvan: DVD

Punajuurisuklaakakku

Kokeilin kaverini suosituksesta tehdä tällaisen punajuurisuklaakakun. En ollut aiemmin kuullutkaan tällaisesta joten pakkohan tätä oli kokeilla. Ohje löytyi Valion sivuilta

Tarvikkeet

4 punajuurta (n 600g)

250 g voita

4 dl sokeria

4 munaa

3 ja puoli dl vehnäjauhoja

200g rouhittua taloussuklaata

3 rkl kaakaojauhetta

2 tl ruokasoodaa

2 tl vaniljasokeria

Kuorrutukseen:

200 g tummaa suklaata

100 g voita

puoli dl vettä

Vuokaan

voita

korppujauhoja

○Kuori punajuuret ja halkaise neljään osaan. Keitä lohkoja noin 30 minuuttia tai kunnes ovat kypsyneet pehmeiksi. Valuta hyvin siivilässä. (Itse käytin säilykepunajuuria)

○Soseuta yleiskoneessa tai varovasti sauvasekoittimella. Jäähdytä

○vatkaa voi ja sokeri vaahdoksi. Lisää munat yksitellen joukkoon koko ajan vatkaten. Lisää lopuksi punajuurisose.

○Sekoita kuivat aineet keskenään ja kääntele seos varovasti punajuuritaikinaan.

○Kumoa valmis taikina voideltuun ja korppujauhotettuun halkaisijaltaan 24 cm kakkuvuokaan.

○Kypsennä uunin keskiosassa 175 asteessa 55 minuuttia tai kunnes kypsä 

○Anna jäähtyä ennen kumoamista

Itse jätin kuorrutuksen kakusta pois, mutta tässä vielä ohje siihen

○Sulata kaikki ainekset vesihauteessa.

○Levitä hieman jäähtynyt kuorrutus kakulle lastan avulla.

○Anna kakun levätä kylmässä ainakin tunnin ennen tarjoilua.

Tämä kakku oli huomattavasti parempaa seuraavana päivänä syötynä. Maistettu pala kakun tultua uunista oli todella punajuuren makuista, mutta seuraavana päivänä punajuuren maku oli vain miedosti taustalla. Tämä oli hyvää vaniljakastikkeen kanssa herkuteltuna. Oli kyllä ihan kokeilemisen arvoinen, mukavan täyteläinen koostumus oli tässä kakussa kiitos punajuuren. Kuitenkaan ei ole mutakakun voittanutta :D

Maaliskuun suosikit

Olen lukenut monista blogeista tällaisia kuukauden suosikit-postauksia ja monia vlogejakin nähnyt. Ajattelin siis itsekin tällaista postausta väsäillä kokoamalla tämän kuukauden aikana suosikiksi nousseet viisi asiaa.

1. Valo

Nämä ovat olleet kämpässämme keittiön ruokailunurkan valonkatkaisijaa lukuun ottamatta täysin käyttämättömiä koko kahdeksan kuukautta mitä olemme täällä asustelleet. Eli kuukauden ykkössuosikki on valo, ei vain valoisampaan päin meno vuodenaikojen osalta, vaikka toki sekin.

Saimme nimittäin vihdoin ja viimein kattolamput kämppäämme!

Tähän asti oltiin sinnitelty makkarin pöytävalolla ja lukuvalolla sekä olkkarin jalkalampulla, mitkä nekin yllättävän hyvin valaisivat läpi pimeämpien aikojen kunhan vain tottui hieman hämärään tunnelmaan.

Saatiin kattoon myös tämä äitini klipseistä virkkaama ihanuus♥

2. Kahvilakerho ja uusiin ihmisiin tutustuminen

Tämän kahdeksan kuukauden ajan uudessa kaupungissa ystävystyminen on ollut aika kankeaa ja muita kuin luentojen ja ainejärjestön tapahtumien ulkopuolisia tuttavuuksia ei oikein ole syntynyt. Itse kun olen sen verran hidas ja kankea tutustumaan uusiin ihmisiin. Kuitenkin tässä kuussa kuulin kahvilakerhotoiminnasta kiitos Pääskysiä olkapäilläni blogin EMMIn joka vinkkasi katsomaan onko kahvilakerhoa täälläkin. Kahvilakerhot ovat siis Matka maailmankaikkeuteen blogin Jeminan idea. 

"Näiden kerhojen aivan perustavana ideana on luoda mahdollisuus tavata uusia ihmisiä uudessa kaupungissa ilman, että täytyy pakosta juosta opiskelijabileissä ja muissa riennoissa, jotka saattavat tuntua itselle vaikeilta. Kerhoon saa tietenkin liittyä vaikka tykkäisi opiskelijabileistäkin, tämä ei todellakaan ole mikään absolutistiseura. Tärkeintä on kuitenkin ymmärtää, että kahvilakerhoilu on ennen kaikkea kahvia, teetä, kakkua, lautapelejä, museoita, kirpputoreja, askartelua, käsitöitä ja Frozenin läpilaulamista."

Facebookin kautta siis pääsin mukaan kerhoon ja siellä tulikin vastaan muutamia tyyppejä joiden kanssa olenkin jo ollut ennen kahvilakerhoakin tekemisissä. Kerhossa vaikuttaa olevan tosi samanhenkistä porukkaa jotka jakavat samoja mielenkiinnon kohteita. Olemme esimerkiksi jo ehtineet kiertää kirppareita, istua kahvilassa juttelemassa ja pitää sunnuntaibrunssia.

3. Kirpparit ja sieltä tehdyt löydöt

Tässä kuussa tuli kierrettyä paljon kirppareita, erityisesti hiihtolomalla, kolmella eri paikkakunnalla.

Löysin esimerkiksi tämän suloisen lintupaida, paljon elokuvia ja kirjoja sekä kanvaksen ja pienen maalaustelineen.

 Nämä löysin kolutessamme pari kirpparia kahvilakerhon kahden tyypin kanssa.

4. Piirtämisinnostus ja uudet kynät

Aloin harjoitella värimuotokuvien tekemistä vesivärien sijaan puuväreillä sillä ne ovat minulle jääneet hieman sivuun akvarelli-innostukselta. Hankin tällaiset ihon värittämiseen ja varjostuksiin soveltuvat Derwentin kynät. Täällä blogissa olenkin jo esitellyt useampia tekemiäni muotokuvia.

5. Uudet korvikset

Anoppi toi nämä ihanuudet minulle tuliaisiksi Thaimaan matkaltaan.

Osasi kyllä arvata mieltymykseni ja lempivärini :D

Nämä viisi kuukauden suosikkia tuli helposti ja varmasti lista olisi ollut paljon pidempikin ellen olisi rajannut tätä tähän. Ehkä teenkin tällaisia myös jatkossa mikäli ideoita riittää, sillä tämä oli mukava tehdä.