Näytetään tekstit, joissa on tunniste lahjat. Näytä kaikki tekstit
Näytetään tekstit, joissa on tunniste lahjat. Näytä kaikki tekstit

keskiviikko 7. joulukuuta 2016

Joulun toivelista

Perinteisen blogijoulukalenterini tekemiseen ei tällä kertaa ole aikaa tai ideoita, mutta aion kuitenkin julkaista muutamia jouluaiheisia postauksia viikoittain. Tässä niistä ensimmäinen.

Huomaa selvästi että näin omillaan asuessaan opiskelijaelämää eläessään lahjatoiveetkin alkavat muuttua sellaisiksi mitä oikesti tarvitsee mutta ei viitsi itse ostaa. Tässäpä mitä lahjatoiveita tälle joululle on mieleen noussut. Vanhempien ja sukulaisten kysyessä lahjatoiveita on helppo vain näyttää tämä postaus.



     Derwent Coloursoft              Prismacolor            FaberCastell Polychromos
Olen jo pitkän aikaa miettinyt uusien hienojen värikynien hommaamista. Omat Faber Castellin ja Derwentin vesivärikynät ja Derwentin Artists-kynät ovat palvelleet hyvin ja tulevat yhä palvelemaan, mutta haluaisin opetella tekemään parempia värimuotokuvia. Siihen tarvittaisi hyvin kerrostettavia ja peittäviä värikyniä, joihin ei nykyisistä kynistäni helpolla ole. Olen katsellut vaihtoehdoiksi Faber Castellin Polychromos-kyniä, jotka ovat öljypohjaiset ja niissä on ilmeisesti paras kerrostettavuus. Toisena vaihtoehtona ovat Prismacolor-kynät, jotka ovat vahapohjaiset, mutta lukemani mukaan katkeilevat melko helposti. Kolmantena merkkinä olisi Caran d'Achelta kolme eri mallista kynää, Pablo, Luminance ja Supracolor joista en hirveästi vielä tiedä. Neljäntenä merkkinä olisi Derwentin Coloursoft-kynät jotka olisivat edullisin vaihtoehto. Pitäisi vielä selvittää näiden kaikkien ominaisuuksista perinpohjaisesti ja lukea arvioita, ettei tule toivottua kalliita kyniä, jotka paljastuvatkin huonoiksi tai tarkoitukseen sopimattomiksi.




Erinäisiä tarvittavia juttuja toiveina ovat paistinpannu, perinteinen joululahja pyjamakylpytakkiCanson Montval-akvarellipaperi ja kukkakuvioiset maiharit, sillä entisten värit ovat aika haalistuneet ja naru katkeamassa. Näissä tuotteet ovat vain eimerkkejä, paitsi tuo akvarelli-paperi juuri se mikä itselläni on lopussa ja sellainen minkä juuri tarvitsen.


Esim1                                          Esim2                                       Esim3
Iso palapeli! Muistin alkusyksystä vierailulla ollessa isoa palapelia pitkästä aikaa kasatessa miten paljon niistä tykkäänkään. Joskus pienempänä varsinkin tuli hirveästi kasattua palapelejä.

              1                                          2                                              3           

Keräämme veljeni kanssa Disney-klassikoita, joten ne olisivat tervetulleita joululahjoja. Meillä on kunnon listaukset kaikista Disney-klassikoista ja Pixarin elokuvista joihin ollaan merkattu mitkä leffat meillä jo on, niitä onkin jonkin verran jo kertynyt. 



       S-ryhmä                                    K-ryhmä                             Kenkälahjakortti
Kaikenlaiset lahjakortithan on aina toivelistalla


tee                                  suklaa                               kili
Aina tervetulleita lahjoja ovat myös tee ja suklaa. Sekä oma vuohi! No ei vaiskaan, vaikka pitkäaikainen vuohihullu olenkin. Olisi kuitenkin ihanaa päästä paijaamaan jotain pikkukiliä ja telmiä vuohien kanssa ♥


maanantai 9. toukokuuta 2016

Äitienpäivää aurinkoisissa merkeissä

Eilen oli mukava, kaunis äitienpäivä vaikka olikin ensimmäinen ilman mummoa, ei sitä tullut niin mietittyä. 

Taustamusiikiksi Marina And The Diamonds- Blue
Marina And The Diamondsia ja upeita sanoituksiaan on tullut kuunneltua paljon viime aikoina. Tämä Blue on nimestään huolimatta musiikilliselta tunnelmaltaan positiivinen, tähän postaukseen sopiva. Tässä on tosi kiva videokin.

Annoin äidille tuon tekemäni kortin jossa perheenjäsenemme ovat lintuina kuhunkin liittyvän symbolin kautta kuvattuna, ja kissojemme tassut pilkistävät kulmasta niiden yrittäessä pyydystää meitä.

Noissa väsäämissäni origamirasioissa oli toisessa aikaa sitten tekemäni sydänkaulakoru ja toinen oli täynnä tölkkiklipsejä, sillä äiti virkkaa niistä kaikenlaista ihanaa.

Käytiin perheen kesken paikallisessa ravintolassa äitienpäivälounaalla.

Vuosi sitten kävimme samaisella lounaalla paitsi että mukana oli myös mummo ja Sami, onneksi kumminkin ehtivät nähdä kunnolla toisiaan. Nyt Sami oli töiden takia Joensuussa minun ollessa täällä kotona käymässä.

Oli niiin herkullista ruokaa ja kaikki vedettiin ihan ähkyyn seisovasta pöydästä kaikkea mahdollista.

Oli kyllä mukava laittautua pitkästä aikaa vähän juhlavammin.

Oon kyllä edelleen niiin ihastunut näihin lintusukkahousuihin jotka aikaa sitten löysin vissiin Cyber Shopista♥ Hyvin iskä läpällä kysyi oonko ottanut tatuointeja :,D

Edellisenä päivänä lauantaina oltiin perheen kesken ensimmäistä kertaa tänä vuonna mökillä. Mukavaa oli syödä hyvin, saunoa, seurailla Taavetin touhuiluja, nauttia kauniista ilmasta ja kuvailla veljen kanssa luontoa. Niistä kuvista sitten joskus myöhemmin postausta. Muut perheessäni heittivät jo talviturkin mutta minä en vielä uskaltanut sillä olin alkuviikon flunssassa ja vieläkin on vähän yskää :<

Vili ihastelemassa ballerinojani :,D

Iltapäivä vietettiin äidin, veljen ja serkun kanssa ulkoilmassa auringosta nauttien ja veljen kuvaillessa.

Toivottavasti teilläkin oli mukava viikonloppu, aurinkoa riitti ainakin täällä :)


keskiviikko 13. tammikuuta 2016

Ikäkriiseilyä



"Kun tulee isoksi, puut ovat pienempiä, mummut nuorempia, mopot hitaampia, kirjat paksumpia, päivät lyhyempiä, maailma läheisempi, asiat monimutkaisempia, vanhemmat viisaampia, uimavesi kylmempää, pojat kivempia mutta hämähäkit pysyvät inhottavina ja nallekarkit yhtä hyvinä kuin pienenä"



Leivottiin äitini kanssa viikonloppuna pari kakkua kun sukulaisia tuli kahvittelemaan. Voisinkin postailla näiden ohjeita myöhemmin, sen verran hyviä olivat.



Tästä piti tulla juustokakku, mutta ei ollut tarpeeksi tuorejuustoa hommattuna, joten tuli enemmän mutakakun tyyppinen.


Veljeni antoi lahjaksi tällaisen suloisen avaintelineen♥ Kyllä veli tietää minkä tyyppisistä jutuista tykkään :D


Naulakko löysikin tänään paikkansa asunnon eteisestä.


Ukki toi minulle mummolta jääneen ompelukoneen ja paljon ompelutarvikkeita, lankoja, virkkuukoukkuja yms.


Sekä mummon Chanelin ja Diorin lähes tyhjät hajuvesipullot♥


Kummeiltani sain nämä ihanuudet kangaskassiin paketoituna♥


Helsinki-printtikorttien lisäksi vanhoihin kirjan kansiin tehty vihko.


Ja käsityönä tehty kaulakoru.


Lisäksi minua lahjottiin rahalla ja lahjakortilla.


Eilen, virallisena syntymäpäivänä sain vanhemmiltani lapsuuteni suosikki-Disney-leffat ♥(Pieni Merenneito on 101 Dalmatialaisen kanssa jaetulla ykkössijalla) Upea myös tuo äidin tekemä kortti, tuikkujen foliokipoista tehdyt nuo lehdet!


Tänään vielä hain postista tädin lähettämän paketin, josta paljastui Juice Leskisen elämänkerta.


Tänään koitti paluu kämpille ja ylihuomenna vuoden ensimmäinen luento. Mutta nyt meinasin viettää nostalgista leffailtaa :3

Mutta wtf!? Minä 20v?!

perjantai 8. tammikuuta 2016

John Green: Tähtiin kirjoitettu virhe

Sieppari ruispellossa, Coelhot ja Fifty Shadesit sulassa sovussa hyllyllä :,D Itse asiassa Sami löysi nuo Fifty Shadesit kirpparilta mulle, en oo vielä alottanutkaan, saa nähdä miten käy :,D

Tajusin etten ole pitkään aikaan kirjoittanut kirjoista mitään, vaikka en syksyllä juuri muuta tehnytkään kuin luin kirjallisuutta. Tosin lukemistahti oli pakon edessä sellainen ettei muulle juuri jäänyt aikaa. Mutta nyt joululomalla olen ehtinyt lukea vapaavalintaisestikin, joten luvassa on kirjallisuuspostaus.


Sain Tähtiin kirjoitetun virheen joululahjaksi 2014 ja tämä jotenkin jäi roikkumaan muiden lukemisten takia, joten aloitin sen vasta alkusyksystä. Kuitenkin kirjapitoisen kurssin aikana tämä jäi kokonaan kesken ja nyt joululomalla luin loppuun. Nyt sitten luin tämän hieman jälkijunassa, kirjaa ja elokuvaa ympäröineen buumin jo laannuttua,

Tämä kansi on kyllä paljon hienompi kuin tuo elokuvakansi, jonka version omistan.

 Alkuun en millään meinannut jaksaa lukea tätä, sillä alkuosa oli jotenkin tönkkö, tylsä ja tuntui nuoremmille suunnatulta, mutta kyllä tarina pääsi vauhtiin ja teoksen loppupuolella päähenkilöihin oli kiintynyt jo niin paljon ettei itkusta meinannuut tulla loppua.Koko lukemisen ajan pohdin että olisi pitänyt lukea tämä alkukielellä. Suomennoksessa oli aika paljon kirjoitusvirheitä ja kielen nerokkuus olisi varmasti tullut paljon paremmin esille, vaikka en olekaan englanniksi kauheasti kirjallisuutta lukenut. 


Kuitenkin juuri kielen käyttötapa, nerokkaat vitsailut, huumori, sujuvat, elävän tuntuiset keskustelut, Hazelin ja Gusin välinen kemia, kaikki mietteet ja vertauskuvat saivat minut todella pitämään tästä teoksesta. Sairautta kuvattiin surullisesti, mutta ei masentavasti, kuvaus sairaiden nuorten elämästä oli katkeransuloinen mutta positiivisuuteen pyrkivä. Tarina loppui hieman erikoisesti, paljon auki jättäen, ehkä vähän Hazelin suosikkikirjaa Viistoa valoa mukaillen, mutta mielestäni Gusin viimeiset sanat kirjeessä ja avoin loppu ja sopivat tähän.

Näin Tähtiin kirjoitetun virheen elokuvana ennen lukemista mutta onneksi välillä ehti kulua aikaa melkein vuosi, joten en muista elokuvasta paljoa. Vertailua näiden kahden välillä kuitenkin sen verran että Van Houten oli kirjassa kuvattu paljon vastenmielisemmäksi henkilöksi, elokuvassa hän oli vain omituinen. Elokuvaa katsoessa en muista itkeneeni mutta kirjan loppupuoli oli vain yhtä itkua. Ehkä elokuva pitäisikin nyt lukemisen jälkeen katsoa uudestaan, sillä en filmatisoinnista muista paljoa.


Minulle jäivät mieleen erityisesti nämä persoonallisesti kirjoitetu kohdat:

"Kone hoiti hengittämisen puolestani, mikä oli hyvin ärsyttävää, mutta parasta siinä oli ääni: se kolisi sisäänhengityksellä ja sirisi uloshengityksellä. Ajattelin sitä aina lohikäärmeenä, joka hengitti samaa tahtia kanssani, aivan kuin minulla olisi ollut lemmikkilohikäärme joka piti minusta niin paljon, että halusi hengittääkin samassa rytmissä. Nukahdin siihen ajatukseen."

"Yksinäinen. pedofiliaan taipuvainen keinu etsii lasten takamuksia."

"Paljon käytetty mutta rakenteeltaan hyväkuntoinen lastenkeinu etsii uutta kotia. Hanki lapsellesi tai lapsillesi muistoja niin, että hänkin myöhemmin takapihalle katsoessaan tuntee samanlaista riipaisevaa nostalgiaa kuin minä tänään. Kaikki on haurasta ja ohikiitävää, mutta tämän keinun avulla lapsesi saa(vat) tutustua ihmiselämän nousuihin ja laskuihin lempeästi ja turvallisesti. Kenties he oppivat kaikkein tärkeimmän: potkipa kuinka kovasti tahansa, nousipa kuin (!) korkealle hyvänsä, ympäri ei pääse."


Nauroin lukiessani monelle muullekin kohdalle, mutta ei ole järkeä niitä kaikkia kirjoittaa tähän.
Tykästyin Greenin kirjoitustyyliin, että ehkä tartunkin seuraavaksi hänen teokseensa Arvoitus nimeltä Margoon (Paper Towns) joka löytyykin jo kirjahyllystäni, tosin ikävä kyllä suomennoksena sekin.


tiistai 5. tammikuuta 2016

It is not the gift, but the thought that count


Nytpä esittelen sukulaisille tekemiäni joululahjoja. Oli kyllä taas kiva väsäillä näitä ja ennen kaikkea mukava nähdä lahjojen saajien reaktioita.


Tällaisia mainoslehdistä punottuja koreja tein kummeilleni yhteiseksi, enolleni ja vaimolleen yhteiseksi ja serkulleni tuollaisen pikkusen.


Enon vaimo sai origami-somisteisen kynäpurkin ja pyörän sisäkumista tehtyjä magneetteja. Ne löytyivätkin heidän kotonaan jo jääkaapin ovesta siellä syömässä käydessämme Tapaninpäivänä.


Enon vaimon toisesta paketista löytyi sulkakorvikset, myöskin pyörän sisäkumista tehdyt.


Serkkuni ensimmäiseen pakettiin lähti se aiemmin mainitsemani punottu pikkukori, koristelemassani peltirasiassa helmikoristeiset sulkakorvikset, joku suklaajuttu ja kaulakoru.


Kaulakorun tein kutistemuovista ja siinä on pikkuinen keinuva tyttö, Idean koruun sain Pinterestin kautta tästä. Voisinkin myöhemmin esitellä enemmän kutistemuoviprojektejani.


Toisesta paketista serkkuni sai kynäpurkin jossa oli perus joulusuklaita ja nuolukivikarkki. Serkku hullaantui nuolikivikarkista ja jouluaattoilta menikin sitä nuollen ja yrittäen saada uusia karkkikerroksia esiin.


Toinen serkkuni sai energiajuomatölkistä tehdyn kynäpurkin ja samanlaisen nuolukivikarkin kuin siskonsa.


Toisesta paketista samainen teinipoika sai suklaan lisäksi meemi-tyynyliinan. Sekin oli päätynyt kotonaan heti käyttöön :D


Enolleni ja hänen vaimolleen yhteisestä paketista löytyivät ilmoitustaulut/pannunaluset, joita suunnittelin jo aiemmassa postauksessa. Samanlaiset mutta eri kankaasta lähtivät myös kummeilleni.
Paljon kiitoksia ideasta Helmihytti
Meinaan tehdä tällaiset myös meille kämpille.


Kummitädilleni tein jonkinmoisen koristelaatikon H&M:n kuvastosta löytyvillä kivoilla pikkukuvilla koristellen. Laatikkoon laitoin Taitokorttelista hankkimani pöllökaulakorun, jonka pahviin lisäsin oman vitsimme.


Tädin toiseen pakettiin lähti pyöränkumi avaimenperä ja kutistemuovista tekemäni oksalla istuva lintu.



Toiselle kummilleni virkkasin kummitädin vinkkaaman nokipannun kahvansuojuksen. Olisi varmasti ilman tuota pahvijuttua ollut lahjan saajalla ihmettelemistä että mitäs tämmöisellä virkatulla läpyskällä tekee.


Toisesta paketistaan kummi sai kissanpeppu-pannunalusen :,D


Mummolle ja ukille annoin ristipistoenkelin.


Toisesta paketista he saivat muistipelin, jossa kortteina on kuvia sukulaisistamme vuosien saatossa. Ei siitä pelaamisesta oikein mitään tullut kun muistisairas mummoni jäi vain kuvia ihailemaan ja muistelemaan että ketäs siinä nyt onkaan. Onneksi laitoin mukaan listan kuvien henkilöistä ja vuosiluvuista.


Sitten näitä Gamestopista löytyneitä Funkopoppeja


Veljeni paketteihin lähtivät nämä ja kolmanteen nuolukivikarkki.






Äitini sai hiussoljen jossa koristeena pyörän sisäkumi sulka. Paketissa lisänä karkkitanko joita viljelin vähän kaikkien paketteihin.


Samaisesta äidin paketista löytyi myös tällainen origami-lintukoriste.


Annoin äitini valita koruja korujoulukalenterista ja hän valitsi pakettiin nämä perhoskorvikset, -kaulakorun ja -rannekorun. Lahjarasia hieman kissankarvoissa :,D


Kolmannesta äitini paketista hän sai aiemmassa postauksessa esittelemäni lehtirinkulakoristeiset kehykset ja niihin kuvaksi kaksi vaihtoehtoista akvarellimaalaustani.


Isäni sai oman kuvansa koristeiset tuopinaluset ja piirrokseni, iskulauseena Samin keksimä sisäpiirin juttu.


Paketeissa koristeena oli esimerkiksi tällaisia virkattuja juttuja.

Tässäpä olivat nämä joululahjat ja tämän postauksen myötä onkin tämä joulu loppuun käsitelty :D