Maaliskuun suosikit

Olen lukenut monista blogeista tällaisia kuukauden suosikit-postauksia ja monia vlogejakin nähnyt. Ajattelin siis itsekin tällaista postausta väsäillä kokoamalla tämän kuukauden aikana suosikiksi nousseet viisi asiaa.

1. Valo

Nämä ovat olleet kämpässämme keittiön ruokailunurkan valonkatkaisijaa lukuun ottamatta täysin käyttämättömiä koko kahdeksan kuukautta mitä olemme täällä asustelleet. Eli kuukauden ykkössuosikki on valo, ei vain valoisampaan päin meno vuodenaikojen osalta, vaikka toki sekin.

Saimme nimittäin vihdoin ja viimein kattolamput kämppäämme!

Tähän asti oltiin sinnitelty makkarin pöytävalolla ja lukuvalolla sekä olkkarin jalkalampulla, mitkä nekin yllättävän hyvin valaisivat läpi pimeämpien aikojen kunhan vain tottui hieman hämärään tunnelmaan.

Saatiin kattoon myös tämä äitini klipseistä virkkaama ihanuus♥

2. Kahvilakerho ja uusiin ihmisiin tutustuminen

Tämän kahdeksan kuukauden ajan uudessa kaupungissa ystävystyminen on ollut aika kankeaa ja muita kuin luentojen ja ainejärjestön tapahtumien ulkopuolisia tuttavuuksia ei oikein ole syntynyt. Itse kun olen sen verran hidas ja kankea tutustumaan uusiin ihmisiin. Kuitenkin tässä kuussa kuulin kahvilakerhotoiminnasta kiitos Pääskysiä olkapäilläni blogin EMMIn joka vinkkasi katsomaan onko kahvilakerhoa täälläkin. Kahvilakerhot ovat siis Matka maailmankaikkeuteen blogin Jeminan idea. 

"Näiden kerhojen aivan perustavana ideana on luoda mahdollisuus tavata uusia ihmisiä uudessa kaupungissa ilman, että täytyy pakosta juosta opiskelijabileissä ja muissa riennoissa, jotka saattavat tuntua itselle vaikeilta. Kerhoon saa tietenkin liittyä vaikka tykkäisi opiskelijabileistäkin, tämä ei todellakaan ole mikään absolutistiseura. Tärkeintä on kuitenkin ymmärtää, että kahvilakerhoilu on ennen kaikkea kahvia, teetä, kakkua, lautapelejä, museoita, kirpputoreja, askartelua, käsitöitä ja Frozenin läpilaulamista."

Facebookin kautta siis pääsin mukaan kerhoon ja siellä tulikin vastaan muutamia tyyppejä joiden kanssa olenkin jo ollut ennen kahvilakerhoakin tekemisissä. Kerhossa vaikuttaa olevan tosi samanhenkistä porukkaa jotka jakavat samoja mielenkiinnon kohteita. Olemme esimerkiksi jo ehtineet kiertää kirppareita, istua kahvilassa juttelemassa ja pitää sunnuntaibrunssia.

3. Kirpparit ja sieltä tehdyt löydöt

Tässä kuussa tuli kierrettyä paljon kirppareita, erityisesti hiihtolomalla, kolmella eri paikkakunnalla.

Löysin esimerkiksi tämän suloisen lintupaida, paljon elokuvia ja kirjoja sekä kanvaksen ja pienen maalaustelineen.

 Nämä löysin kolutessamme pari kirpparia kahvilakerhon kahden tyypin kanssa.

4. Piirtämisinnostus ja uudet kynät

Aloin harjoitella värimuotokuvien tekemistä vesivärien sijaan puuväreillä sillä ne ovat minulle jääneet hieman sivuun akvarelli-innostukselta. Hankin tällaiset ihon värittämiseen ja varjostuksiin soveltuvat Derwentin kynät. Täällä blogissa olenkin jo esitellyt useampia tekemiäni muotokuvia.

5. Uudet korvikset

Anoppi toi nämä ihanuudet minulle tuliaisiksi Thaimaan matkaltaan.

Osasi kyllä arvata mieltymykseni ja lempivärini :D

Nämä viisi kuukauden suosikkia tuli helposti ja varmasti lista olisi ollut paljon pidempikin ellen olisi rajannut tätä tähän. Ehkä teenkin tällaisia myös jatkossa mikäli ideoita riittää, sillä tämä oli mukava tehdä. 

Nuotiolla istuskelua ja kissoja

Luvassa pääsiäistä puhelimen kautta taltioituna. Paremmat pääsiäistä edusavat kuvat on veljen kamerassa eivätkä saatavillani :/

Pääsiäinen meni siis perinteisissä merkeissä kotona suvun kanssa. Menin keskiviikkona ja olin torstaina entisellä koulullani esittelemässä opiskelualaani muiden vanhojen oppilaiden kanssa. Torstaina meille tulivat kummini Helsingistä sekä mummoni ja ukkini. Perjantaina meille tulivat syömään ja saunomaan myös enoni perheineen. Meillä oli illalla hullun hauskaa Snapchatin face swapeilla :,D Melkein kaikki vaihdoimme naamoja keskenämme ja nauroimme kippurassa (iskä nauroi kuvalle jossa naamat oli vaihtunu äiditini kanssa jopa niinkin paljon että melkein kieri lattialla) Varmaan nukkuvat isovanhemmat heräsivät meidän kaikkien nauraessa illalla, mutta aamulla naurun syy heillekin selvisi ja heidänkin naamansa vaihdettiin keskenään.

 Perinteiseen tapaan kissat valloitti sänkyä ja yöllä jompikumpi nukkui jaloissani :3

 Vietimme perjantaina mummoni ja kahden muun sukulaiseni alkuvuodesta olleita ssynttäreitä samalla kertaa, joten kakun päälläkin oli yhteenlaskettu ikä.

 Vili mököttää xD

Pääsiäispärstä

 Lauantaina lähdimme porukalla perheeni, kummini, enoni, serkkuni sekä mummoni ja ukkini kanssa joulunviettopaikkaamme Takalaan nuotiolle.

Serkku otti kissansa Piparin mukaan ja kiltisti malttoi pysyä lähettyvillämme eikä lähtenyt mihinkään karkuun, sylissäkin viihtyi hyvin.

Nokipannukahvit kiehautettiin ennen makkaran paistelua.

Loimulohet myöhempää ruokailua varten

 Lohihan kiinnosti piparia.

Makkaran paistelusta ei tullutkaan otettua kuvaa mutta kummin tekemiä leipiä tässä.

Piparista tuli näpsittyä paljon kuvia niinkin innolla että sormi jäi kameran päälle :,D Tämä poju muuten on muistaakseni muuten seitsämän kuukauden ikäinen.

Löydettiin veljeni ja kummini kanssa joskus vuonna nakki ja muussi hiilellä vanerille tekemämme taulut.

Pääsiäinen oli täynnä hyvää ruokaa, kuten kummin tekemää nyhtöpossua ja coleslawta pitaleipien täytteenä, äidin tekemiä uunikasviksia, broileripaistosta, valkosipuliperunoita, loimulohta, uunilohta, savustettua kuhaa, pätkis-juustokakkua ja muutamia muita kakkuja sekä tietysti mämmiä, rahkapiirakkaa ja suklaamunia. Ruoka oli oleellinen osa pääsiäistäni joten siksi selostus, ikävä kyllä kuvia vain ei tullut otettua :/

Sunnuntaiaamuna lähtivät kummini ja minä iltapäivällä, sillä kotonaan pääsiäistä viettävän Samin oli mentävä maanantaina töihin. Oli kyllä mukavan perinteinen ja rento pääsiäinen.

Don´t take this planet for granted

Lähde

Innostuin piirtämään Leonardo DiCaprion hänen voitettuaan vihdoin ja viimein Oscar-palkinnon pari viikkoa sitten. Hieno näyttelijä jonka piirtämistä olen jo kauan suunnitellut aloittavani.

Aloitin ensimmäisen miesmuotokuvani tabletilta elokuvia katsellen, ainakin Burleski ja Elämäni seinäruusuna tuli katsottua Leonardoa piirtäessä.

Oli kyllä niin haastavaa...

Vähän kuin Brad Pittin, Matt Damonin ja Leonardo DiCaprion sekoitus :,D

Parta ja viikset oli kyllä hankalin piirrettävä :/

Varjostukset lisättynä epämääräisen näköinen.

Lisäsin kuvaan pätkän Leon upeasta Oscar-puheesta.

DiCaprion Oscar-puhe oli kyllä todella hieno ja tärkeän sanoman sisältävä, mukavaa vaihtelua ainaisille kiitosluetteloille.

Ei tästä todellakaan täydellinen tullut mutta toivottavasti sentään tunnistettava kuva.

Herkkukokkailuja

On kertynyt tosi paljon kuvia erilaisista ruokakokeiluista muutamien viimeisten kuukausien ajalta. Tässä kuvassa mozzarella-tomaatti-avokado-basilika-ruisleipiä, oli kyllä huippuhyvä yhdistelmä :3

Avokadon lopuista tehty quacamole ja papupaprikasipuli-täyte tortillalle.

Tässä oli todella hyvä yhdistelmä tortillan täytteeksi.

Itse tehtyjä pitaleipiä, huippuhelppo tehdä.

Possusuikaleet, aurajuustorouhe, sipuli ja salaattisekoitus täytteenä.

Oli kyllä tämäkin tosi hyvää :3

Tuli tehtyä myös sushia pitkästä aikaa.

Täytteenä oli paprikaa, tonnikalaa, kurkkua, inkivääriä, srirachaa ja wasabi-tahnaa.

Leivottiin äidin kanssa aurajuusto-sämpylöitä, joista tuli tosi hyviä, varsinkin tuoreena oli niiin herkkua.

Ohjeen näihin löysin Kaakao kermavaahdolla-blogista.

Isoveli valvoo

Lähde

Kirjoitan nyt pitkästä aikaa postausta kirjoista, tällä kertaa Orwellin klassikosta Vuonna 1984. Satuttiin alkamaan sitseillä juttelemaan kaverin kanssa kyseisestä teoksesta ja muistin siitä kirjoittamani esseen. Luin teoksen englanniksi aikaa sitten jo lukiossa, mutta löysin esseeni vihkojen piiloista vasta vähän aikaa sitten ja keksin että teksti sopii hyvin tänne.

George Orwellin tieteisromaani Vuonna 1984 on julkaistu vuonna 1949.

Romaani kertoo dystopisen tarinan joka sijoittuu kirjan nimen mukaiseen vuoteen kuvitteellisessa todellisuudessa. Winston Smith on ainaiselta tuntuvassa sodassa olevan Oseanian valtion kansalainen. Häntä, kuten kaikkia valtion ihmisiä valvoo mystinen Isoveli, kaikkia ja kaikkea säätelevän Puolueen johtohahmo. Winston vihaa salaa Isoveljeä ja koko yhteiskunnan tilannetta, mutta sitä ei tietenkään voi näyttää. Puoluetta vastaan ei kuitenkaan noin vain nousta ja Winston haaveileekin löytävänsä Puoluetta vastustavan mystisen Veljeskunnan ja liittyvänsä siihen. Tapahtumasarja lähtee liikkeelle hänen kohdatessaan Julian ja heidän rakastuessaan, tehden näin vaarallisen rikoksen. Juliakin paljastuu Isoveljen vastustajaksi, heidän kahden onnistuu saada yhteys Veljeskunnan jäseneen ja saavat toivoa asioiden muuttamisesta. Kaikki kuitenkin paljastuu vain Puolueen julmaksi juonitteluksi eivätkä asiat pääty hyvin.

Lähde

Oseanian yhteiskunta on karu totalitaarinen tarkkailuyhteiskunta. Ihmiset menevät innoissaan katsomaan Puolueen mielestä rikokseen syyllistyneiden ihmisten hirttäjäisiä, telescreenit vahtivat ihmisten jokaista hetkeä eikä mikään ole omaa. Lapset on kasvatettu Puolueelle uskollisiksi ja he ovat heti valmiita ilmiantamaan vanhempansa ajatuspoliisille. Oseania on jatkuvassa sodassa joko Euraasiaa tai Eastaasiaa vastaan ja liitossa toisen kanssa. Sodan vastustaja vaihtuu usein lennosta tuosta vain ja kansalle väitetään että niin on ollut aina. Pommeja pudotetaan usein Puolueenkin toimesta vain että ihmiset pysyisivät pelossa. Historia kirjoitetaan uusiksi, ihmisiä katoaa ja on kuin heitä ei olisi koskaan ollut olemassakaan. Juuri tällaista työtä päähenkilö Winston tekee Totuusministeriössä, joka on nimetty ristiriitaisesti sen toiminnan mukaan kuten kidutukseen erikoistunut Rakkausministeriökin.

Kuten klassikoilla, ikääntyneellä kirjallisuudella, on usein tapana, kerronta on nykynäkökulmasta melko hidasta. Lukiessa odotin koko ajan juonenkäänteitä ja yllättäviä tapahtumia mutta tietysti toiseen todellisuuteen sijoittuvassa romaanissa on oltava paljon ympäristön ja asioiden kuvailua. Muutamia tapauksia lukuun ottamatta tarina eteni melko tasapaksusti ja osin tylsästikin, varsinkin aluksi. Lukeminen kävi ajoittain puuduttavaksi monimutkaisten sanojen ja lauseiden vuoksi, ehkä suomeksi lukiessa tätä ongelmaa ei olisi ollut. Eniten keskityttiin kuvaamaan millainen Oseanian yhteiskunta on ja miten huonosti asiat ovat Puolueen vuoksi. Tämän takia henkilöt jäävät melko etäisiksi eikä heihin synny tunnesidettä. Itse asiassa Winston Smith on mielestäni melko samantekevä ja tylsä hahmo. Kuitenkin häntä kohtaan syntyy suurta sympatiaa hänen huonojen olojensa ja hiljaisen kapinansa vuoksi.


Lähde

Vuonna 1984 on tunnelmaltaan hyvin synkkä ja vakava. Taustalla kuitenkin ovat toiveikkuus ja unelmat paremmasta tulevaisuudesta, Puolueen vallan murentumisesta. Pidin eniten juuri tästä toiveikuudesta synkkyyden keskellä ja hetken onnellisuuden tuovasta Winstonin ja Julian rakkaudesta. En pitänyt hahmojen jäämisestä etäisiksi. Yhteiskuntaa kuvailtiin ehkä liiankin pitkästi ja tarkasti, mutta kai se oli tarpeellista koko maailman tilanteen käsittämiseksi. Asioita ja kurjuutta kuitenkin toisteltiin ja alleviivattiin osittain melko tarpeettomasti. Kirjan kuvaukset ja kielikuvat sekä Oseanian yhteiskuntaan luotu uusi kieli Newspeak olivat kekseliäitä. Newspeak pyrkii yksinkertaistamaan kieltä ja viemään ihmisiltä kyvyn ilmaista ajatuksiaan ja tunteitaan eli toisin sanojen se tuhoaa sanoja. Esimerkiksi sanotaan epähyvä tarkotettaessa pahaa ja plushyvä tarkotettaessa loistavaa tai todella huonon kuvaamiseen kaksoiplusepähyvä. Nämä melko hölmön kuuloiset sanat toivat erikoista väriä kieleen, kuten myös ministeriöiden harhaanjohtavat nimet, sekä esimerkiksi keskitysleirin kutsuminen riemuleiriksi.

Vuonna 1984 on tiukkaa satiiria joka kuvastaa kirjoittamisaikansa (1945-1949) sota-ajan säännöstelyä ja propagandaa. Kirja on varoitus siitä mitä tapahtuu jos valta keskittyy liiaksi yhdelle taholle ja äärimmilleen viety esimerkki siitä, miten pieleen koko yhteiskunta voi mennä. "Sota on rauhaa, vapaus on orjuutta, tietämättömyys on voimaa." Vuonna 1984 on ehdottomasti ansainnut asemansa kirjallisuuden klassikkojen joukossa. Sen uhkaava tarina vaikuttaa ja teemat ovat ajattomia, puhuttelevia yhä nykypäivänäkin. Romaani elää nykykielessä esimerkiksi ilmaisullaan "isoveli valvoo" ja idean pohjalta on kehitetty kaikkien tuntema tv-formaattikin.

Lähde

---

Tämä todellakin pitäisi lukea uudestaan sillä en hirveästi muista tästä enää. Voisi vuorostaan lukea suomeksi, sillä englanniksi lukiessa en silloin ymmärtänyt ihan jokaista sanaa ja monia juttuja meni varmasti ihan ohi sillä en ollut juurikaan lukenut kirjoja englanniksi. Varmasti suomeksi tämän luettuani kattavamman arvostelun tekeminen onnistuisi paremmin ja olisi mukava nähdä ovatko mielipiteet muuttuneet tästä esseestä.