Päivän kalenterikuva:
Päivän kappale:
Seitsämäs luukku sisältää aikoja sitten kirjoittamani joulusadun ja -runon.
Joulusatu
Oli viikko jouluaattoon. Korvatunturilla oli kova hälinä ja melske. Lahjat olivat jo valmiina, ne täytyi vain vielä paketoida. Joulupukki tuli sisälle tonttulaan lahjantarkastuksen jälkeen. "Olen alkanut aavistella että lahjoja on kadonnut",joulupukki mutisi. Tonttujen joukossa alkoi aiempaakin kovempi meteli. "Kuka olisi niin julma että varastaisi koko vuoden uurastuksemme tuotoksen?!",tontut ihmettelivät "Ryhdytään salapoliiseiksi",ehdotti tonttu-Torvelo. "Ei sinun järjelläsi ainakaan salapoliisiksi pysty", muut tontut ilkkuivat. "Kyllä siinä on järkeä", Joulupukki totesi.
Tuumasta toimeen. Tontut etsivät paketteja monta päivää joka paikasta, kyselivät kaikilta, laittoivat katoamis-ilmoituksia ja kuulustelivat väkeä. Mitään vain ei löytynyt eikä asia selvinnyt. Lopulta, toivon jo hiivuttua, erään tontun ollessa yöllä vahdissa, hän huomasi mustapukuisen olion hiipimässä pimeässä lahjavarastossa. Kattoluukku oli auki ja siitä roikkui köysitikkaat. Vahdissa ollut tonttu juoksi kiireesti hiippailijalta piilossa herättämään joulupukin.
Uninen tonttulan väki kömpi sängyistään vahdissa olleen tontun mukaan varastolle. Hiippailija oli jo ehtinyt kiivetä tikkailleen. Tontut kiipesivät sen perään katolle. Olio huomasi heidät ja käynnisti kiireesti helikopterinsa. Alas jääneet tontut juoksivat moottorikelkoille ja seurasivat helikopteria maasta.
Takaa-ajo päätyi suuren kallion eteen. Helikopteri oli ehtinyt lakseutua kun tontut saapuivat sen luo. Olio lausui kallion edessä jotain ja suuri kivenlohkare liikkui pois kallion edestä paljastaen luolan suuaukon. Tontut perässä paikalle saapuneen joulupukin johdolla jouksivat kiireesti olion perään. Luolan suuaukko jyrähti kiinni juuri heidän jälkeensä. Mitä he näkivätkään luolassa. Hämärästi valaistu tilava luola oli täynnä peikkoja. Ne eivät todellakaan olleet vihamielisiä. Ne leikkivät tonttujen tekemillä leluilla kuin mitkäkin pikkulapset.
Huomatessaan luolan tunkeutujat peikot eivät suinkaan hyökänneet, vaan ne alkoivat itkeä täysistä sydämistään. Ne tajusivat että nyt lelut lähtisivät. "Älkää nyt itkekö, ei tässä noin suuri hätä ole", Joulupukki rauhoitteli astuen peikkojoukon luo. "Mutta miksi te varastitte tonttujen tekemiä lahjoja?" "Koska emme ole ikinä saaneet joululahjoja, olimme nyt niin kateellisia, että oli pakko varastaa", selitti peikkojen karvainen päällikkö nolona. "Emmehän me ole saaneet teiltä edes toivalistoja." "Ei me osata kirjoittaa", eräs peikko vastasi nyyhkyttäen yhä enemmän. "Meidän tonttuope voisi opettaa teitä", sanoi pieni tonttu Joulupukin selän takaa.
Tietysti peikot palauttivat lahjat tontuille ja lähtivät luolastaa tonttulaan tonttuopen luokse. Jouluaattona Pukki pääsi tavalliseen tapaansa lahjoja jakamaan ja kaikki olivat tyytyväisiä.
 |
| Kuva: Mauri Kunnas |
Tähän vielä tällänen jouluruno jonka keksin joskus myös aikoja sitten
Nyt käymme joulun viettohon
näin kuusin, kynttilöin
Jouluaattona kuusikymmentä piparia söin
Maha siitä tuli pipiksi,
illalla pukkia luulin isiksi.
Sanoin sille: "Moi iskä vaan"
ja pukki alkoi nauramaan
Mulle sattui sellainen erhe
ja nauruun yhtyi muu perhe.
Nyt mua nolottaa
ja hampaita pipareista kolottaa.
Joulu meni pipariksi,
kun luulin pukkia isiksi.
Toivottavasti joku edes jaksoi lukea nämä ;)
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti