torstai 2. heinäkuuta 2015

Festariseikkailu


Junassa matkalla kohti Seinäjokea 24.6. Jouduin vaihtamaan junaa kahdesti :/


Iltapäivällä saavuin perille ja suunnistin sateessa majoituspaikalleni, Seinäjoen lukiolle jossa pidemmän matkan päästä tuleville talkoolaisille tarjottiin ilmainen majoitus. Asetuttuamme luokkahuoneeseen lähdin kahden samassa huoneessa majoittuvan tytön kanssa hakemaan staff-rannekkeita ja paitoja, jonka jälkeen käytiin Kotipizzassa ennen festarialueen aukeamista :)


Lost Societyn keikka oli ensimmäinen jonka näin. Ei ihan minun vetoavaa musiikkai mutta ainakin pääsi näkemään sekopäisiä pittejä ja naureskelemaan sille touhulle xD Tämän keikan jälkeen minun ja kahden talkoolaistyttökaveruksen tiet erkanivat ja kiersin keikkoja ihan omassa rauhassa :D


Oon jo useemman vuoden tykkäilly A Day to Rememberistä silleen että muutamia kappaleita on tullu kuunneltua innoissaan välillä ja just ne parhaimmathan ne esittikin.


Tässä yks lempparibiiseistäni poppoolta

A Day To Remember- All I Want



Tää oli kyllä hieno keikka sateesta huolimatta. Bändin laulaja Jeremy McKinnon nousi yleisörykelmän keskelle laulamaan :D


Tällainen oli minun sadelookkini, tyylikkyyden huipentuma, kertakäyttöinen läpinäkyvä sadetakki, ei tosin näy kunnolla.


Keskiviikkona toinen näkemäni keikka oli lempparibändi The Wombatsin. Soittivat pirteän, energisen keikan ja kaikki parhaimmat kappaleet.


Tämän biisin ansiosta aikanaan varmaan viisi vuotta sitten tykästyin tähän bändiin

The Wombats-Tokyo (Vampires&Wolves)


Die Antwoord on todella erikoinen eteläafrikkalainen uusi tuttavuus.


Tämä kappale soinut jatkuvasti päässä xP


Tästä bändistä on kyllä laitettava videomateriaalia, sillä shown elementit ainakin minulle tekivät esityksestä juuri niin kiinnostavan kuin se oli. Odotin koko ajan että mitäs erikoista seuraavaksi tulee, esim erikoisia asuja ja maskeja, häröjä taustavideoita, hullunaan twerkkaamista ja räppiduon miesosapuoli Ninjan crowd surfingia xD Ninja myös laski shortsinsa kinttuun ja näytti persettä yleisölle :,D




Vilkaisin vähän Stam1nan ensimmäistä keikkaa (esiintyi siis kaikkina päivinä) mutta näin kyseisen bändin jo viime kesänä Kuopiorockissa ja en juurikaan pitänyt.


Provinssissa oli maailmanpyöräkin, jossa en tosin käynyt.


Ja viimein klo 22.15 päättyi noin kuuden vuoden odotukseni ja alkoi Musen keikka! 

Aloittivat todella iskevästi tuoreimman levyn ekalla singlellä Psycholla




Olen todella tyytyväinen keikkaan. Odottaminen kannatti! Yksitoista kertaa Muse on ollut Suomessa ja nyt viimein näin heidät! Kuulin kaikki parhaimmat biisit ja uuden levyn hittejä. ♥ Ihmetytti kuitenkin miten vähäsanainen Muse oli läpi keikan :o Mutta se teki kyllä vaikutuksen kun keulamies Matthew Bellamy huudahti Psychon jälkeen suomeksi hyvää iltaa :D Huvitti myös että Matt teki varmaan kymmenen kitaranvaihtoa lennosta :,D



Musen keikasta tuli luonnollisestikin näpsittyä eniten kuvia, joten pakko pommittaa lukijoitakin näillä :,D

Oon tästä aika samaa mieltä Helsingin Sanomien kanssa:

"Sateen vuoksi vähän myöhässä alkanut keikka käynnistyi hiukan jähmeästi ja sadekin alkoi uudelleen välittömästi yhtyeen aloitettua, mutta meininki yleisössä oli hurmoksellista – kenttä oli tungoksessa pitkän matkaa lavalta poispäin hyvän aikaa ennen konsertin alkua ja vastaanotto oli heti ensikappaleesta lähtien ensiluokkaista.

Silti Musen keikalla on kivaa. Vaikka se vaikuttaa usein ilottomalta ja tosikkomaiselta, ei voi kieltää, etteivätkö kitaristilaulaja Bellamy, basisti Christopher Wolstenholme ja rumpali Dominic Howard näyttäisi nauttivan olostaan lavalla. Tai etteikö yhtye olisi kirjoittanut voimallisia, hienoja kappaleita, joita sietääkin soittaa suuryleisöille."

Mercyn aikana ilmaan ammuttu konfettisade näytti todella upealta!


Time Is Running Out!


Ennen encorea, joka oli Bliss, yleisö sai leikittäväkseen nuo hienon näköiset mustat ilmapallot. Ne kuitenkin oli paljon isompia kuin miltä kuvassa näyttävät.

Harmittamaan jäi etten saanut kuulla yhtään kappaletta toisiksi tuoreimmalta levyltä, Supremacylta :/ Ehkä sieltä ei ole noussut suureen suosioon niin suuria hittejä. Myös esiintymisen kesto, vain tunti ja viisitoista minuuttia, olisi voinut olla pidempi :/

Settilistaan kuului ainakin Chrisin ja Domin duorevittely Munich Jam ja levyltä The Resistance Uprising, Black Holes&Revelationsilta Starlight, Knights of Sydonia sekä Supermassive Black Hole, Absolution-levyltä puolestaan Apocalypse Please, Interlude, Hysteria, Time Is Running Out ja Stockholm Syndrome. Toisiksi vanhimmalta levyltä Origin of Symmetry Muse veti biisit Bliss, Blug In Baby, Citizen Erased ja Micro Cuts.



Uudelta levyltä sain ilokseni kuulla Psychon lisäksi biisit Mercy, Dead Inside ja The Handler. Pakko muuten laittaa sen visuaalisesti upea musiikkivideo tähän, se pyöri keikkavedonkin aikana screeneillä




Mmmmmuse-fiiliksissä vielä seuraavan festaripäivän aamuna Stay Metal-kissapaidassani.

Torstaipäivänä katsastin mm Kaija Koon, CMX:n, Milky Changen ja Kentin keikkoja. Olihan ne ihan katsottavia vaikka kyseiset bändit eivät ykkössuosikkieni listalla olleetkaan.



Passenger oli niin sympaattinen yksin upeine äänineen ja akustisine kitaroineen Saarilavalla. Kovasti kehui Suomen maata ja yleisöään ja pahoitteli jos joku odotti suurta bändiä ja lavalle tulikin vain h'n yksinään.

Pakko laittaa tähän tämä iki-ihana läpimurtokappaleensa.

Passenger- Let Her Go


Hollywood Undead oli Musen, A Day To Rememberin ja The Scriptin ohella odotetuimpien keikkojeni listalla. Enkä tullut pettymään, sillä vetivät todella energisen, vahvan ja vauhdikkaan keikan, tosin eivät aiemmin niin vakituiset maskit naamalla.
Hollywood Undead- Undead


Elastinen veti tyylilleen ominaisen positiivisuutta ja hyvää mieltä tihkuvan keikan. Oli niitäkin biisejä ihan mukava kuulla kun tuttuja ovat vaikka eivät suosikkeihini lukeudukkaan.


Elastisen keikan aikana oli hyvä jäädä kentän takaosaan samalla kuin ekaa kertaa tutustuin Provinssin festariruokatarjontaan :D Herkullinen mutta sotkuista syötävää oleva Pulled Chicken-hamppari tais olla seittämän euron hintainen, mutta hinnassa näkyy ettei ihan tusinamättöä ollut vaan laadukkaampia ruoka-aineita oli käytetty. 


Tämä lautasellinen ranskalaisia oli vitosen, oli ihanan rapeita ja täyteläisiä mutta hirmu suolaisisa :/

Huvittaa nyt itseänikin miksi ruokakriitikoksi tässä intouduin :,D



Ennen The Scriptin keikkaa tarkastin vielä Death From Above 1979 ja The Gaslight Anthemin keikat. Kuuntelin kyseisiä bändejä vähän kun huomasin esiintyjälistassa ennen festareita, mutta en keskittynyt keikkoihin sen kummemmin, sillä biisit eivät olleet ennestään tuttuja.



Odottamani The Script nousi päälavalle21.15 ja vetivät hienon, tunnelmallisen keikan

Tämä oli todella vaikea valita The Scriptin tosi tasaisten hyvien biisien joukosta
The Script-Hall Of Fame




Yhdessä kohtaa keikkaa solisti Danny O'Donoghue laskeutui lavalta yleisön sekaan laulamaan kameran kanssa, niin että hänen matkansa siellä ja yleisön iloiset naamat näkyivät screeneillä.
Pitihän The Scriptin nähdä perinteinen puhelinten valoista muodostuva tähtitaivas, vaikka vielä ei ollut edes lähellä hämärääkään.


Ainos bändi jonka näin tekevän oikein perinteiset loppukumarrukset :D


The Scriptin keikan jälkeen näin Foxesin keikkaa, todella upeaääninen nainen, mutta hänen tuotantoonsa minun olisi pitänyt tutustua etukäteen paremmin että keikka olisi uponnut paremmin.


Ennen torstain pääesiintyjää Calvin Harrisia katsoin vähän myös Olavi Uusivirran ja Turbonegron keikkoja, mutta nekään eivät ihan lemppareihin lukeudu. Calvin Harrisin keikan tehosteet olivat kyllä aika huikeat jo sen alun perusteella, mitä keikkaa katsastin. En nimittäin viittinyt jäädä katsomaan keikkaa ihmistungokseen kovin kauaksi aikaa, sillä oli jo aika väsy ja olisin kumminkin jumittunut loppukeikaksi kuuntelemaan hyvää jytkettä, ja sen loputtua olisi kestänyt tuntitolkulla odotella bussia. Joten hipsinpä bussiin ja koululle hyvissä ajoin.


Ehdin perjantaina nähdä suurimman osan Sannin keikkaa ennen 15.00 alkanutta työvuoroani.

Tosi pirteä ja energinen keikka ja huomasin kehityksen ja esiintymisvarmuuden nuoressa naisessa verrattuna viime kesän Kuopiorockissa näkemääni esitykseen.

Sanni- Lauantai-iltana




Todella nopeasti menneen kahdeksan tunnin työvuoron jälkeen ehdin nähdä vielä Haloo Helsingin, joka kuten Sannikin, veti huomattavasti paremman keikan kuin vuosi sitten Kuopiorockissa.


Illan viimeisenä oli tekno-dj Deadmau5, jonka tuotanto ei ole minulle niin tuttua, sillä instrumentaalikonemusiikki ei minuun niin uppoa. Olihan se ihan mielenkiintoista nähdä mutta lähdin humalaisesta hyppivästä ihmismassasta pois hyvissä ajoin kuitenkin kuvattuani melko paljon videopätkiä Samille. Häntä nimittäin harmitti eniten tämän keikan missaaminen.


Toisiksi viimeisnä iltana majoitusluokassamme.


Viimeisenä aamuna ennen töihin lähtöä mahtava poseeraus xD Tuo työpaita oli kyllä söpö ja sen sai omaksi :3 Kiva muisto festareilta sillä mitään bändipaitaa ei tullut hommattua :(

Lauantaina en ehtinytkään nähdä muuta kuin kokonaisen Jenni Vartiaisen keikan, sillä minulla kesti aamulla bussia odottaessa, jalat olivat sen verran kipeät jatkuvasta seisoskelusta ja aiempien aamujen Törnävälle kävelemisestä, reilu puolen tunnin kävely tosin xD Bussin hidastelun takia missasin Scandinavian Music Groupin :(

Työvuoroni oli klo 17.30-01.30 ja se tuntui matelevan niiiin hitaasti toisin kuin ekana työpäivänä. Kovasti tuli tuskasteltua sitä mukavan oululaisen työkaverini kanssa. Onneksi kuitenkin saimme siivousalueemme puhtaaksi ajoissa joten tiimimme vastaava päästi meidän työvuorolaisemme reilu puoli tuntia aiemmin lähtemään :D

Kenkien kunto viimeisen päivän aamuna.
Mutta olen kyllä todella iloinen ja tyytyväinen että uskalsin lähteä tuonne 500 kilometrin päähän ihan yksin festariseikkailemaan! Myöskään talkoolaisena työskentelystä ei jäänyt huono fiilis, oli se kahden ilmaisen festaripäivän ja ilmaisen majoituksen arvoista, vaikka toisena päivänä toisten sotkujen ja pullojen ja tölkkien kerääminen puistosta alkoi jo tympiä. 
Riippuu varmasti tosi paljon hommasta johon joutuu ja omasta asenteesta, miten pärjää talkoolaisena. Suosittelen talkoolaiseksi lähtemistä oman harkinnan mukaan, sillä varmasti kaikille kaikki talkoolaishommat eivät sovi, mutta niitähän on toki laidasta laitaan anniskelusta infopisteeseen ja siivoukseen.
Lähde
 Omasta mielestäni talkoolaisuuden plussat ovat ehdottomasti miinuksia suuremmat: ilmainen majoitus, ilmaiset kaksi festaripäivää, ilmainen ruoka työpäivinä (staff-ruokalan pöperöt olivat vieläpä todella hyviä), mukavia työkavereita joiden kanssa jutella sekä tietysti hyvää työkokemusta ja lisä CV:hen sillä minäkin sain työtodistuksen. Itse ehdin pelätä bajamamajojen siivoamista kuultuani siivous-tiimiin päätymisestä, mutta onneksi se oli vain roskien siivoamista.
Saa nähdä innostunko jatkossa joskus vielä talkoilemaan.
Tulipas tästä aika jättimäinen intoilupostaus :,D Olisi kyllä pitänyt jakaa kahteen osaan, mutta eipä voi mitään kun tuli jo tehtyä yhdeksi kokonaiseksi :/

2 kommenttia:

  1. Kivaa että sulle jäi positiivinen kuva talkoolaisuudesta! Suosittelen kyllä harrastaan sitä vielä tulevaisuudessakin, se on niin hieno mahdollisuus päästä näkemään lemppari bändejään pientä vaivannäköö vastaan. :) Oot kyllä päässyt näkeen Musen hyvältä paikalta! Ite olin vähän syrjemmässä ja mietin, että mitenköhän hienolta tuo konfettisade näytti siellä keskellä yleisöä. Muutenkin Musen keikka oli visuaalisesti melko upea. :D

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Oon kyllä aika varma että turvaudun talkoolaiseksi lähtemiseen tulevaisuudessakin, se kun on niin hyvä keino päästä festareille opiskelijabudjetillakin :D Muse tosiaan veti upeen shown ja eiköhän se oo sivummaltakin näyttänyt tosi hienolta :) Ei se kesken keikan tullut sadekuurokaan juuri haitannut, oli kuin sekin olisi ollut yksi keikan tehosteista :D

      Poista