Eilinen oli raskas päivä
Ei kukaan tiennyt että tulisi hälle lähdön aika.
Poimi marjat, sienet, kalat sai,
piirakat, kakut aina laittoi.
Ahkeroiden eli ja rakkaimmilleen aikaa soi,
mutta ei lähdön aikaa tietää voi.
Jälkeen jäi suuri ikävä,
mutta kauneimmat kukat poimitaan ensimmäisenä.
Elämäsi oli työtä,
Sydämesi hyvyyttä.
Olkoon leposi rauhaisaa.
Sydämesi hyvyyttä.
Olkoon leposi rauhaisaa.
Ei tunne tietänsä ihminen,
elo on hiukkanen, hetkinen,
valot, varjot vuoroin täyttää sen
kuka tietää päivänsä viimeisen.
(mietelause netistä)
Johanna Kurkelainen- Kuolevainen
elo on hiukkanen, hetkinen,
valot, varjot vuoroin täyttää sen
kuka tietää päivänsä viimeisen.
(mietelause netistä)
Johanna Kurkelainen- Kuolevainen
Elämä on varjoa ja valoa
joskus se kyyneliin tiristää
silloin kun itkun kaulukset
kurkkua kiristää
elämä on sekoitus onnea
ja surullisia vaiheita
meil on täydellinen elämä
täynnä laulun aiheita
meil on täydellinen elämä
joskus se kyyneliin tiristää
silloin kun itkun kaulukset
kurkkua kiristää
elämä on sekoitus onnea
ja surullisia vaiheita
meil on täydellinen elämä
täynnä laulun aiheita
meil on täydellinen elämä
(Suvi Teräsniska- Täydellinen elämä)
(Eva ja Manu- Kun aika on)
Ei tule enää kesäisiä muurikkalettuikestejä mummon ja ukin mökillä, mutta paistoin viikko sitten lettuja mummon muistolle.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti