Kun Sami eräänä viikonloppuna ehdotti että lähdettäisi pimeällä kävelylle läheistä polkua pitkin joen rantaan, nappasin kameran mukaan ja kokeilin haasteellista pimeässä kuvaamista.
Osa kuvista oli epäonnistuneempia kuin toiset.
Tykkään tosi paljon näistä puista joita läheisessä puistossa kauniisti kasvaa.
Näyttää kuin tämä kuva vastarannasta olisi otettu päiväsaikaan.
Epämääräisiä punnan merkki-valoja sillalta
Taisi kaikki vastarantakuvat mennä vähän kummallisiksi xD
Valon heijastus veden pinnasta.
Jonkun pihassa oli iso kuusi koristeltu jouluvaloin
Loppuun vielä upea graffiti puiston sähkökaapissa
Apua Cilo poistin upean kommenttisi vahingossa :, ( Yritin poistaa vastaustani siihen kun tuli kirjoitusvirhe niin kummatkin kommentit hävisi! Huomaa taas etten ole mikään tekniikan ihmelapsi :/
VastaaPoistaSainpas kopioitua kommenttisi sähköpostiini tulleesta ilmoituksesta :)
VastaaPoistaCilo:"Pidän noista vastarantakuvista, vaikka en valokuvauksesta ymmärrä hölkäsen pöläystäkään. Itse olen tottunut vaan painamaan sitä digikameran laukaisu-nappia ja odottamaan, että kamera tekee kaiken työn puolestani. Joten...
Itse joudun kävelemään aina metsän läpi aamuisin, että pääsen töihin. Voisin tietty kiertää ihan valaistun tienkin kautta, mutta metsä on nopeampi. No, se metsä on tähän aikaan vuodesta pimeä kun menen töihin ja kun tulen töistä. Ja pakko myöntää, että sen läpi kulkeminen on todella pelottavaa. Kun et näe metriä kauemmas eteesi... Kaikki pelkoni kulminoitui, kun yksi aamu täysin tyhjästä, minua päin juoksee kani! Kaiken lisäksi se piti jotain ihan ihmeellistä ääntä! En ole eläessäni pelästynyt niin paljon! En edes tajunnut, että puput voi juosta ihmistä päin, mutta se kai ei myöskään nähnyt minua, mutta viimeistään siinä kohdassa, kun huudan niin että koko metsä kaikaa, niin se pupukin pelästyi matkoihinsa ... xD"
Tämä minun piti kirjoittaa vastaukseksi:
PoistaKiitoksia :) Itsekkään en hirveästi ymmärrä valokuvauksesta ja olenkin välillä kateellinen veljelleni kun hän opiskelee valokuvausta.
Kuulostaa tosiaan pelottavalta reitiltä pimeällä :/ Varmaan olisi otsalamppu tms ihan mukava olla matkassa mukana. Varmasti pupujussi säikähti vähintään yhtä paljon kuin sinä xD Itsekin oon joskus hätkähtänyt myöhään kävellessä kun jänis on jostain vaan puikkelehtinut ja sitten taas hävinnyt. Meidän veljeni kanssa piti aikanaan koulukyytiä kävellä odottamaan pilkkopimeässä ja meillä kyllä oli yleensä lamput mukana. Kerran ei ollutkaan ja silloin sitten koira hyppäsi jostain ojasta eteeni. Pikkusen säikähdin ja kiljuin kun luulin että susi hyökkää sieltä. Se olikin sitten pannallinen vapaana juoksenteleva metsästyskoira. Pelottava kokemus oli kumminkin vaikka se koira sitten jolkotteli meidän perässä lempeänä ja ystävällisenä kunnes meni matkoihinsa.
Hahaa, näitä sattuu. Hyvä pelastus ;)
PoistaJa lohduttavaa (?) tietää, että muutkin pelästyvät pimeässä epämääräisiä olentoja :D